pasi majuri grab them by the balls, heart and mind will follow

Puolustus ei parane kysymyksiä tekemällä

Päivän IS:n mukaan presidentti Niinistö on 10 vuoden ajan kysynyt EU-johtajilta, mitä EU tekee jos joku jäsenmaa valloitetaan. IS on arvioinut Niinistön kysymyksen sävyltään tiukaksi. 

Toimittaja on jättänyt olennaisimman täysin huomioimatta. Olennaisin asia ei ole Niinistön kysymys tai sen sävy. Olennaisin seikka ei ole edes EU-johtajien täydellinen kyvyttömyys osata vastata Niinistön kysymykseen. IS:n toimittaja olisi voinut näyttää ammattitaitoaan ja kysyä itse presidentiltä, mitä Suomi on 10 vuoden aikana tehnyt puolustuksen parantamiseksi, ottaen huomioon EU-johtajilta Niinistön kysymykseen saatu informaatio. Jos toimittaja olisi halunnut terävöittää omaa kysymystään, hän olisi voinut kysyä, mitä presidentti Niinistön aikana on tehty. Vastaus: Ei käytännössä mitään, jolla on positiivista merkitystä Suomen mahdollista miehitystä ajatellen.

Kun toimittaja ei ole osannut kysyä, teen kysymykset itse: Herra presidentti, mitä itse olette tehnyt sen eteen, että Suomen puolustusta parannetaan, ottaen huomioon EU-johtajien vastaus "tiukkaan" kysymyksenne? Montako sitovaa puolustussopimusta Suomi on solminut teidän hallintoaikananne?

Ei kysymysten teko vaikeaa ole. Mielenkiintoisempaa on vastausten kuuleminen.

 

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005900056.html

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

20Suosittele

20 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (93 kommenttia)

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

– Muistan kun Merkelin kanssa kymmenisen vuotta sitten otin asian esille. Minulla oli siihen aikaan tapana kysyä eurooppalaisilta päämiehiltä, että otetaan teoreettinen tilanne – jokin EU:n maa joutuisi valloitetuksi.

– Mitä EU tekee? Kokoontuuko se Brysseliin uudelleen ja toteaa, että meidän täytyy tehdä uusi perussopimus, koska yksi meistä puuttuu? En ole saanut tähän kymmeneen vuoteen vastausta, Niinistö kertoi.

----

EU on kokonaan väärä kioski turvallisuuden ostajalle. Se oikea on NATO.
Eihän EU ota hoitaakseen NATO:n tehtäviä vain siksi, että Suomelle on niin vaikeaa hakea NATO:n jäsenyyttä.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Juuri näin.

Lisäksi kannattaa huomata että Suomessa on viimeisen 10 vuoden aikana hoettu joidenkin poliitikkojen taholta, että onhan meillä Lissabonin sopimus. Jos edes EU-johtajat eivät tiedä, mitä virkaa on Lissabonin sopimuksella, miten suomalaispoliitikot kehtaavat pitää sitä Suomen turvana?

Niinistö on koulutukseltaan lakimies. Hän tietää erittäin hyvin että länsimaisessa oikeusjärjestelmässä asiat turvataan sitovin sopimuksin. Hän myös tietää että Suomen ulkoturvallisuutta ei ole turvattu sitovin puolustussopimuksin. Niinistö on kertonut turvaavansa Suomen uskomalla että joku meitä ehkä auttaisi kriisissä. Vertaapa nyt sitovaa sopimusta uskoon.

Käyttäjän raitanenh kuva
Hannu Raitanen

Vaadit siis Suomea solmimaan sitovan puolustussopimuksen Venäjän kanssa.

Montako sitovaa puolustussopimusta löytyy historiasta?
Jos löytyy, niin paljonko niistä on ollut hyötyä?

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

"EU on kokonaan väärä kioski turvallisuuden ostajalle. Se oikea on NATO.
Eihän EU ota hoitaakseen NATO:n tehtäviä vain siksi, että Suomelle on niin vaikeaa hakea NATO:n jäsenyyttä."

Tästä voidaan luonnollisesti johtaa kysymyksiä, kuten NATO:on kuuluvat EU:n jäsenmaat alkaisivat rakentamaan sille rinnakkaista turvallisuuspoliittista järjestelmää vain Suomen mukavuudenhalun takia? Mitä NE hyötyisivät siitä, että se tukisivat Suomen turvallisuuspoliittista vapaamatkustamista? Jos Suomi on todellakin huolissaan tästä asiasta, niin miksi se ei liity NATO:on? Ei millään pahalla Niinistöä kohtaan, mutta jos hän on huolestunut tuosta asiasta, niin hän on kyllä toiminut aika vilpillisen läpinäkyvästi ja epäpätevästi.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Niinistö on jo vuosia sitten kertonut mediassa kyselleensä tätä turvaamisasiaa EU-mailta, eli nyt kerrottu uutinen ei ole uutinen.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto Vastaus kommenttiin #6

Pitää paikkansa. EU-maiden taloudelliset voimavarat ovat rajalliset, ja siksi toisen turvallisuuspoliittisen organisaation rakentaminen NATO:n lisäksi olisi voimavarojen hajauttamista, joka saattaisi heikentää EU-maiden voimaa. Tuon ajatuksen sijaan voimavarat pitäisi pyrkiä keskittämään turvallisuuspoliittisessa mielessä yhteen organisaatioon, joka olisi NATO, sillä se toimivampi kuin mikään sen vaihtoehto.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Nyt täytyy ottaa myös huomioon se, että tasavallan presidentin valtaoikeuksia on merkittävästi vähennetty. Emme elä enää Kekkosen aikakautta, jolloin presidentti välillä jopa testasi perustuslain kestävyyttä.

Niinistöhän on presidenttinä koko kansan presidentti. Toisaalta hän on sanonut, että ei lähde viemään Suomea mihinkään, jota kansan enemmistö ei allekirjoita. Se on loogista, koska elämme kuitenkin jonkinlaisessa demokratiassa. Viimeisten vuosien Nato-gallupit ovat kertoneet, että kansa ei edelleenkään halua Suomea Natoon. Mihin tämä kansan enemmistön kielteinen tai "ei osaa sanoa" -kanta perustuu ? Se on hyvä kysymys. Mutta eihän UK:ssakaan Brexitin puolesta äänestäneet tienneet mitä Brexit oikeasti tarkoittaa Iso-Britannialle. Harva näistä, jotka vastustavat Natoon liittymistä, on edes lukenut Pohjois-Atlantin sopimuksen suomennosta.

Nyt olisikin Suomessa laajennettava tätä turvallisuus- ja puolustuspoliittista ( TurPo ) kansalaiskeskustelua ja myös eduskunnassa olisi asia otettava konkreettiseen käsittelyyn. Ja tämä keskustelun tulee perustua tosiasioihin eikä mihinkään mutu:ihin, mielikuviin eikä idealismeihin trollauksista puhumattakaan. Vasta sen jälkeen on perusteltua kysyä Natoon vai ei.

Jotta presidentti voi lähteä viemään Suomea johonkin, hänellä pitää olla kansan enemmistön ja eduskunnan tuki taustallaan. Jos näin ei ole, ne ulkopuoliset jotka haluavat vaikeuttaa asioita, käyttävät suomalaisten eripuraisuutta härskisti hyväkseen. Siitähän on selkeitä esimerkkejä jo EU:ssa ja USA:ssa.

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka onkin nostettava ehdottomasti seuraavien eduskuntavaalien aiheeksi. Meidän äänestäjien on tiedettävä etukäteen kansanedustajaehokkaiden selkeät kannat TurPo -asioihin. Ja se ei ole selkeä kanta, jos pyöritellään niitä iän ikuisia YYA-aikakaudelta peräisin olevia fraaseja.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri Vastaus kommenttiin #17

Niinistö on kertonut johtavansa Suomen ulkopolitiikkaa, tauko, yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Ulkopuolisen silmin Niinistö ei johda mitään jos hän piiloutuu kansan selän taakse.

On melko turhaa puhua kansan tuesta ulkoturvallisuusasioista päätettäessä. Perustuslaista löytyvät perusteet päätöksenteolle eikä kansan tuki ole lakiin kirjattu edellytys tehdä turvallisuuspoliittisia päätöksiä. Demokratiassa päätökset tehdään lakiin perustuen ja edustuksellisesti. Niinkin arka aihe kuin ulkoturvallisuus on, vaatii asianmukaiselle päätöksenteolle jopa arkaluontoista ja salaista tietoa. On käsittämätöntä jättää päätökset tekemättä kansan tuen puuttumisen takia. Missä vaiheessa kansalaiset saavat tutustua kaikkeen aineistoon jotta mielipiteen voi asiallisesti muodostaa?

Jos halutaan puhua johtajuudesta, johtajan tehtävä on näyttää esimerkkiä ja johtaa edestä, ei selän takaa työntämällä. Johtajalla oletetaan olevan asioista paras tieto ja häneltä edellytetään yleensä myös visioita parhaista vaihtoehdoista ja rohkeutta lähteä ajamaan asioita. Valitettavasti Niinistö ei ole dynaaminen moderni johtaja vaan kirjaimellisesti istuva presidentti.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #29

... vaiko "aidalla istuva"?

Jotakin meille ei kerrota, ei tämän vaikeuden luonteesta eikä taannoisesta Markku Lehdon alla (# 34.) viittaamsta Ulkoasiainvaliokunnen Moskovan vierailusta 5.–6.3.2013. Lieköhän se оборонительного ядерного сдерживания -strategian vaikutusta?

Ks. http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263614...

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #29

Kyllähän Suomen kansalle on aina pitänyt asiat vääntää rautalangasta, ennen kuin se on hyväksynyt ylemmän johdon toimenpiteet. Kyllä ne turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perusteet ja tosiasiat voidaan selvittää ilman salaisiakin tietoja. Ne vaan pitää muotoilla siten, että nekin joilla ei ole aikaa paneutua syvällisesti asioihin, ymmärtävät mistä on kysymys. Itsekin ole kotona siinä ihmeen hyvin onnistunut. Ei suomalaisia voi viedä kuin pässiä naurussa, niin kuin jossakin muualla.

Toki meillä on kyllä asioita valmisteltu pienessäkin piirissä pakon edessä, kuten tehtiin loppuvuodesta -40 ja alkivuodesta -41. Silloinhan nähtiin valtiojohdossa mm. Paasikiven Moskovan raporttien pohjalta, että tästä ei hyvää seuraa, jollei jotain tehdä ja niin sitten valmistauduttiin pahimman varalle. Ja hyvä niin. Kakkoseksi tultiin, mutta maata ei miehitetty.

Sitähän ei nyt varmasti tavallinen kansalainen tiedä, mitä TP ja hallitus valmistelee TurPo-asiassa. Eräs kysymys varmaan on, että lähdetäänkö suoraan Natoon vai odotellaanko sen EUDF:n toteutumista. Jälkimmäinseen menee aivan varmasti ainakin 5 - 7 vuotta, vaikka päätös siitä tehtäisiin heti, ennen kuin se on toimiva peli. Nato on valmis jo nyt. Naton kuvioissa poliittisella puolella tökkii USA:n nykyisen presidentin arvaamattomuus. Sotilaallisestihan Suomi on avaimen kääntöä vailla Natoon liittymään. Ja näyttäähän tuo itänaapuri tekevän parhaansa, että Suomikin liityisi Natoon.

Mutta ei kun pidetään asiasta ääntä, niin eiköhän se siitä. Ja niin kuin sanoin, ensimmäinen paikka missä sitä ääntä pitää olla on eduskuntavaalien vaalikamppailu. Jokaiselta kansanedustajaehdokkaalta on saatava selkeä vastaus siitä mikä hänen kantasa on TurPo:oon.

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

"EU on kokonaan väärä kioski turvallisuuden ostajalle. Se oikea on NATO."

Epäilen, ettei Niinistö niin tyhmä ole, etteikö hän ymmärtäisi tätä, mutta kun oikealle kioskille ei uskalla mennä, ja jotain asian eteen pitäisi kuitenkin tehdä (tai paremminkin olla tekevinään) on hyvä kysellä aina väärältä kioskilta. Kyllä sillä ainakin tyhmimpiä voi sumuttaa.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Mutta eikö presidentin olisi hyvä kertoa kansalle, ettei EU vastaa Suomen turvallisuustarpeeseen millään tavoin? Kansalaiset uskovat, että Niinistö toimisi kansallisen turvallisuutemme parantamiseksi. Tosiasia on kuitenkin, ettei sen parantamiseksi ole mitään tehtävissä, ellemme uskalla puhua Nato-jäsenyydestä.

Nato-jäsenyydestä ei voi päättää kansanäänestyksellä. Sellainen on kuvitteellista toimintaa. Turvallisuuspoliittisia yksityiskohtia ja sotilaallisia salaisuuksiamme ei voida antaa kansalaisille. Päätöksenteon on kuitenkin tapahduttava tosiasioiden perusteella ja ne tuntien.

Kaipaamme johtajiksemme ihmisiä, joilla on uskallusta puhua asioista ja selvittää meille kansalaisille oma tahtotilansa. Presidentti Niinistö ei sellaiseen vuoropuheluun kyennyt. Ikävä kyllä.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen Vastaus kommenttiin #22

Kunhan nyt saisi tämän Natoasian eduskunnan käsiteltäväksi.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #28

Joo kyllähän eduskunnalta tulee edellyttää, että se on ajan tasalla TurPo-asioissa ja että sillä on aina perusteet kunnolla tiedossa. Eduskunnalla tulee olla tiukan paikan tullen valmius osaltaan tehdä tiukkoja päätöksia mutta nopeasti. SoTe-tyyppisellä asioiden veivaamisella homma ei onnistu.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri Vastaus kommenttiin #22

Tuossa edellä jo kerroinkin että Niinistö on kirjaimellisesti istuva presidentti, ei dynaaminen moderni johtaja.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #22

Totta tuo on, että ei valtakunnan turvallisuuden perusteiden ratkaisua voi jättää kansanäänestyksen varaan. Ja totta on, että paitsi kaikkia sotilaallisia asioita ei voi kertoa, niin myöskää valtiojohto ei voi avata kaikkia Suomen ja muiden maiden kanssa käytyjä keskusteluita.

Esimerkkinä vaikkapa se eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan vierailu 5. - 6.3.2013 Venäjän Duumaan tutustumaan Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Se matka tehtiin silloisen UAV:n puheenjohtajan Timo Soinin johdolla. Muita mukana olleita olivat varapuheenjohtaja Pertti Salolainen (kok.) sekä valiokunnan jäsenistä kansanedustajat Johannes Koskinen (sd.), Pekka Haavisto (vihr.), Annika Lapintie (vas.), Christina Gestrin (r.), Aila Paloniemi (kesk.) ja Tom Packalén (ps.). Mitä sillä reissulla venäläisten asiantuntijoiden ja poliitikkojen kanssa keskusteltiin, siitä ei ole kerrottu halaistua sanaakaan. Puhuttiinko siellä sellaisia asioita, joista ei kansalle voinut kertoa ?

ks. UAV:n tiedote:
https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/Ulkoa...

Ainoa mikä lausunto saattoi viitata tähän reissuun oli Timo Soinin, noin vuotta myöhemmin jossakin telkkariohjelmassa lausuma: "Kun kaikkea ei voi kertoa mitä tietää."

Mutta jos on seurannut Suomenkin ulkopolitiikan ja puolustuspolitiikan sekä lähialueen tilanteiden kehittymistä, niin voi vaan kuvitella, mitä suomalaiselle UAV:n delegaatiolle on Duumassa kerrottu.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"EU on kokonaan väärä kioski turvallisuuden ostajalle. Se oikea on NATO.
Eihän EU ota hoitaakseen NATO:n tehtäviä vain siksi, että Suomelle on niin vaikeaa hakea NATO:n jäsenyyttä."

Ei ole ihan niin selkeää.

Natossa vähän sellainen juttu, että yhdysvaltojen intressit eivät välttämättä ole euroopan intressejä.

Itseasiassa Suomi olisi, (ja olisi varmaan pitänytkin) liittyä Natoon 90-luvulla mutta jenkkien törttöilyt nyt se pääsyy miksi täällä ei ollut silloin haluja.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Lainaan elokuvasta "Tähdet kertovat komisario Palmu sanonnan: , että puhumme vähemmän, mitä tiedämme ja te lehdistö puhutte enemmän, mitä tiedätte. Noin sanoi
lehdistölle osuvasti muistaaakseni po. elokuvassa Palmun esimieheksi noussut Virta, joka oli yksikön päällikkö . Sopii tuo sanonta Suomen ulkopoliittiseen keskusteluuun.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Kerropa monta sitovaa puolustussopimusta Suomi on tehnyt viimeisen 10 vuoden aikana? Jos lähdemme siitä että presidenttimme puhuu totta, kuinka merkittävänä seikkana Suomen puolustusta ajatellen pidät EU-johtajien vastausta Niinistölle?

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Poliittinen tilanne asian ympärillä näyttää muuttuneen, kun EU-jäsenmaiden johtajat nostavat asiaa nyt enemmän esiin.

EU:lla olisi parempi rahoitusmalli tähän kuin Natolla. Se on EU-tukipakettien myötä kehitetty.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Yhteinen puolustusbudjetti olisi tehokas tapa korjata euron valuvikoja.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Jotta Niinistön kysymys EU-maille tulee ymmärrettävämmäksi, se tulee suomentaa. Olen joskus kritisoinut presidenttiä vaikeaselkoisesta kapulakielestä, jota joudutaan tulkitsemaan. On siten perusteltua tehdä niinistö-suomi -sanakirja turvallisuudesta kiinnostuneille:

"Joku EU-maa" niinistöksi tarkoittaa Suomea. Asiayhteydestä voi todeta, että EU-johtajille esitetty kysymys tarkoittaa Suomea. Jos Nato-maahan hyökätään tai se valloitetaan, kuka tahansa EU-johtaja olisi osannut vastata kysymykseen, että Nato hoitaa asian sopimusten mukaisesti. Vai uskooko joku että Niinistö tarkoitti että hyökkäyksen ja valloituksen kohteeksi joutunut maa olisi Itävalta, Irlanti tai Ruotsi?

"Valloitetaan" tarkoittaa niinistöksi samaa kuin Venäjän hyökkäys ja miehitys. Reaalimaailmassa ei maita valloiteta anonyymisti vaan joku nimeltä mainittu valtio tekee laittoman aseellisen hyökkäyksen ja ottaa toisen maan tai sen osan haltuunsa. On tietysti mahdollista että jostain ilmestyy tuntematon porukka ja pystyy kukistamaan Suomen armeijan ja hallitsee maata jatkossa siten että porukan henkilöllisyys tai kansalaisuus ei selviä. On sekin mahdollista että Irlanti tai Ruotsi valloittaa Suomen mutta todennäköisesti asiayhteyden perusteella on tarkoitettu Venäjää.

"10 vuotta" tarkoittaa niinistöksi lähinnä ajanjaksoa Georgian sota - Ukrainaan hyökkäys - nykyhetki.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

"Montako sitovaa puolustussopimusta Suomi on solminut teidän hallintoaikananne?"

Lännessä puolustussopimuksen tekemiseen tarvitaan ainakin kaksi osapuolta. Toisin oli Varsovan liitossa. Siellä riitti kun Moskovassa laadittiin "sopimus". Sen sopimuksen kaikki Varsovanliiton jäsenmaat allekirjoittivat kiltisti turhia kyselemättä.

Lännessähän nämä sopimusasiat ovat kimurantempia, kun kaikki sopimusosapuolet pitää saada hyväksymään sopimuksen ehdot. Vaikea siinä on 5,5 miljoonan kansan presidentin pakottaa muuta EU:ta solmimaan yhteistä puolustussopimusta. Eihän Suomi ole saanut Ruotsiakaan sitoutumaan yhteiseen Suomen ja Ruotsin väliseen puolustussopimukseen.

Mutta kyllähän nyt olisi se tilaisuus ( momentum ) kun EU:n kaksi vahvinta valtioita perään kuuluttaa "Euroopan armeijaa" jota voisi kutsua vaikkapa European Union Defence Forces ( EUDF ).

Uskon itse ainakin, että sekä Merkel ja Macron ovat tosissaan asiassa, vaikka meidän puolustusministerimme Jussi Niinistö väittää, että Merkelin ja Macronin puheet ovat vain retoriikkaa. Siis että Merkel ja Macron puhuvat asiasta vaikka eivät tarkoita sitä mitä puhuvat. Melkoinen väite Suomen puolustusministeriltä.

Voi tietenkin kysyä, miten tasavallan presidentti voi viedä asiaa eteenpäin niin, että vihdoin saisimme liikeelle tuon EUDF:n rakentamisen ? Ehkäpä kulissien takana jotakin tehdään. Siitä vaan ei julkisuudessa puhutaan. Jotakin kuitenkin kertoo myös se, että USA:n nykyinen presidentti ja jopa Naton pääsihteerikin ovat selvästi herkistyneet sille, että EU -maiden merkittävimmät , ja erityisesti Saksan, valtiojohtajat ovat alkaneet entistä enemmä puhumaan EU:n yhteisestä puolustuksesta. Se tieto, mitä EU-maiden johtajien keskeisissä neuvotteluissa on käsitelty, on saattanut valua korviin myös Rapakon taakse. Eihän se olisi ensimmäinen kerta.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Itse lähden siitä että Eurooppa ei tarvitse yhden ainoaa armeijaa lisää, ei omaa ja vielä vähemmän ulkopuolisia. Se on myös kustannuskysymys.

Jokaisella maalla jo on armeija. Ne vain tulee laittaa asianmukaiseen kuntoon, jotta ne voivat hoitaa tehtävänsä. Tähän kuuluvat myös yhteisharjoitukset jotta yhteistoiminta tarvittaessa hoituu.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Vähän on käynyt mielessä sekin, hajottaako Trumppi vielä Naton. Olisiko tämä pelko Euroopan johtajilla syy korvata Nato mainitsemallasi kuvitteellisella EUDF:lla?

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Trump ei pysty Natoa hajoittamaan, koska se vaatii kongressin hyväksynnän.

Trump kylläkin pystyy oman valtakautensa ajaksi viemään Natolta uskottavuuden kieltämällä turvatakuiden olemassaolon.

Merkelin ja Macronin ääneenpohdinnat on tarkoitettu amerikkalaisille korville.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

"Merkelin ja Macronin ääneenpohdinnat on tarkoitettu amerikkalaisille korville."

Näin varmasti on ja varmasti myös USA:n ylimmässä sotilaallisessa johdossakin asia on noteerattu.

Sotilaiden kannalta on tärkeää, että USA:lla on Atlantin toisella rannalla ystävällismielisiä valtioita ja niiden sotilasorganisaatioita ikään kuin etuvartiona. Varsinkin kun USA joutuu siirtämään omaa sotilaallisen valmiuden painopisteitä Euroopan suunnasta muualle. Toisaalta USA:n Euroopassa olevat tukikohdat ovat edelleen tärkeitä etappeja Lähi-Idän suuntaan.

Eli kyllä USA:lla ja EU:lla on edelleen paljon yhteisiä intressejä puolin ja toisin.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Naton osalta on syntynyt mielenkiintoinen ilmiö ja se näkyy EU:n yhteisen puolustuksen esiin nostamisena. Eli syntyy se harmaa vaihtoehto, tällainen syntyy kun ei koeta, että tarjolla oleva vaihtoehto on toimiva. Näin käy esimerkiksi teknologiapuolella ja puhutaan harmaasta ICT:stä. Sen taustalla on se, että käytössä oleva vaihtoehto ei ole kyennyt kehittymään halutunlaiseksi, jolloin luottamus siihen rapautuu ja syntyy rinnakkainen vaihtoehto.

Eli siis EU:n yhteisen puolustuksen esiin nouseminen on merkki siitä, että EU:ssa ei luoteta Natoon. Muuten ei olisi mitään syytä kehitellä omia rinnakkaisia vaihtoehtoja. Naton suurin heikkous on sen rahoitusmalli ja siihen se todennäköisesti voi kaatuakin.

Suomelle saattaa syntyä mahdollisuus saada puolustukseensa parempaa kalustoa EU:n yhteisen puolustuksen rahoituksen kautta, koska Suomen sijainti on lähellä Venäjää ja Suomi on osa EU:n ulkorajaa.

Sinänsä en laske minkään turvatakuiden varaan. Ne on lähinnä papereita ja kriisitilanteessa niiden painoarvo voi olla olematon ja sopimustekstien ym. tulkinnoilla pelataan poliittista peliä jos tiukka paikka tulee.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Hyviä mielipiteitä mutta en allekirjoita perusteetonta sopimusten aliarvioimista.

Olen sen sanonut täällä useasti että sopimusjärjestelmään joko luotetaan tai sitten ei. Länsimaissa luotetaan, Venäjällä ei välttämättä. On melko turha todeta etteivät sopimukset ehkä pidä kun lähes kaikki ihmiset, yritykset ja valtiot päivittäin tekevät sopimuksia ja turvaavat vakuutuksiin. Länsimainen järjestelmä nojaa sopimuksiin ja siksi niitä tehdään. Sopimuksiin luotetaan, ei uskota.

Nato-maille on jo etukäteen täysin selvää mitä artikla 5 tarkoittaa, miten se toteutetaan ja miten artiklan teksti tulee tulkita hyökkäystilanteessa. Asia on ollut selvä jäsenmaille jo vuosikymmeniä ja se on ollut selvä niin Neuvostoliitolle kuin Venäjälle. Vertaapa tätä Lissabonin sopimuksen vastaavaan artiklaan.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

Käsitykseni mukaan Trumpilla ei ole yksipuolisesti valtaa saada Yhdysvaltoja eroamaan NATO:sta. Ensinnäkin Yhdysvaltain perustuslaissa on ns. Treaty Clause, joka määrittelee tavan, jolla presidentti ja senaatti Yhdysvalloissa toimivat. Se sanoo seuraavaa:

"[The President] shall have Power, by and with the Advice and Consent of the Senate, to make Treaties, provided two thirds of the Senators present concur..."

Lähde: https://en.wikipedia.org/wiki/Treaty_Clause#Text

Yhdysvaltain senaatti ratifioi maansa NATO-jäsenyyden 21.07.1948 äänin 83 puolesta ja 13 vastaan:

https://www.trumanlibrary.org/whistlestop/study_co...

Jos Trump haluaa, että USA lähtee NATO:sta, niin hän tulee luultavasti tarvitsemaan siihen 67 senaattorin suostumuksen. Jos Trump koettaa jotain tälläistä, niin silloin luultavasti edessä tulee olemaan perustuslaillinen kriisi.

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

Kaikuja karusta menneisyydestä, eikä niin kovin kaukaa; keskuudessamme elää tuhansittain ihmisiä, jotka erittäin hyvin muistavat murheellisen syksyn 1939.
Tie talvisotaan oli lopulta suomalaisille yllättävän lyhyt.

Historia osoittaa, että sopimusten arvo on vähäinen tositilanteessa. Maallamme on oltava oma vahva armeija, joka takaa uskottavan puolustuksen. Liittolaisten apua tarvitaan, mutta siihen nähden oma puolustus on ensisijainen.

(Suomen Asetuskokoelma 249/1932, Ulkoasianministeriön Sopimussarja 13/1932)
HYÖKKÄÄMÄTTÖMYYDESTÄ JA RIITOJEN RAUHANOMAISESTA RATKAISUSTA SUOMEN JA NEUVOSTOLIITON KESKEN HELSINGISSÄ 21 PÄIVÄNÄ TAMMIKUUTA 1932 TEHTY SOPIMUS.

1 artikla.
1. Korkeat sopimuspuolet takaavat molemminpuolisesti loukkaamattomiksi Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton väliset nykyiset rajat sellaisina, joiksi ne on vahvistettu Tartossa 14 päivänä lokakuuta 1920 tehdyssä rauhansopimuksessa, joka pysyy niiden välisten suhteiden järkkymättömänä perustana, ja sitoutuvat kumpikin puolestaan pidättymään kaikesta hyökkäyksestä toista sopimuspuolta vastaan."

https://histdoc.net/historia/nonaggr.html

Ja suomalaista arkea muutama vuosi hyökkäämättömyyssopimuksen solmimisen jälkeen:

"Merkkinä tilanteen kiristymisestä äärimmilleen olivat Neuvostoliiton lavastamat ns. Mainilan laukaukset 26.11.1939. Neuvostoliitto esitti tapahtumasta Suomelle jyrkän vastalauseen ja vaati joukkojen vetämistä kauemmas rajasta. Suomalaiset tutkivat tilanteen ja totesivat suomalaisen tykistön olevan niin kaukana Mainilasta, ettei se olisi voinut ampua sinne saakka.

Suomi antoi Neuvostoliitolle vastineen, jossa viitattiin Suomen ja Neuvostoliiton vuonna 1932 solmimaan hyökkäämättömyyssopimukseen ja sen edellyttämän sovittelulautakunnan kokoonkutsumiseen kiistan selvittämiseksi. Suomen vastauksesta piittaamatta Neuvostoliitto sanoi yksipuolisesti hyökkäämättömyyssopimuksen irti 28.11. ja katkaisi seuraavana päivänä diplomaattisuhteensa Suomeen.

Neuvostoliiton asevoimat ryhtyivät 30.11.1939 toimintaan Suomea vastaan maalla, merellä ja ilmassa. Suomen hallitus julisti maan sotatilaan aamulla 30.11. ja nimitti marsalkka C. G. E. Mannerheimin ylipäälliköksi. A. K. Cajanderin hallitus erosi ja pääministeriksi nimitettiin vastahakoinen Suomen pankin pääjohtaja Risto Ryti, jolla katsottiin olevan paremmat palauttaa neuvottelukosketus venäläisiin.

Neuvostoliitto ei kuitenkaan katsonut Suomen ja Neuvostoliiton välillä olevan mitään ristiriitaa, sillä se piti 1.12.1939 nimittämäänsä suomalaisen emigranttikommunisti Otto Wille Kuusisen johtamaa hallitusta Suomen kansan virallisena edustajana. 105 päivää kestänyt, myöhemmin talvisodaksi nimetty taistelu Suomesta oli alkanut."

©Internetix/Heikki Myyryläinen 2000

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#13

>Historia osoittaa, että sopimusten arvo on vähäinen tositilanteessa.

Uskaltaisko sanoa olematon......

> Maallamme on oltava oma vahva armeija, joka takaa uskottavan puolustuksen.

Kaikki eivät tuota hyväksy. Mitä vahvempi aseistus ym Suomessa on, sitä tuhoavammin voimin vihollinen käy kimppuun. Me siviilit kärsimme.
Sotaväki osaa suojautua.
Me siviilit kaiken maksamme; rauhan aikana rahalla, sodan aikana verellä.

Onko kukaan vieläkään osannut selittää millainen on "uskottava puolustus"?
Elämmekö tässäkin mielikuvan varassa?

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

Puolustusvoimien entisen komentajan kenraali Gustav Hägglundin mukaan Venäjällä on kolme painavaa syytä pidättäytyä hyökkäyksestä Suomeen. Ne syyt ovat:

1. "Kauppa ja vuorovaikutus Suomen kanssa on Venäjän etujen mukaista."

2. "Suomen alueelta ei kohdistu minkäänlaista uhkaa Venäjään, ei edes kuviteltavissa olevaa, emmehän ole Natossa."

3. "Täällä on tullut jo kahdesti turpiin".

Hägglundin mukaan näillä näkymin oleellisinta on huolehtia Suomen omasta puolustuskyvystä, pitää Nato-optio vireänä yhteensopivuutta edelleen parantaen ja edistää kykyjen mukaan EU:n yhteisen puolustuksen rakentamista Naton toiseksi, Yhdysvaltain kanssa yhdenvertaiseksi pilariksi. https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/201809042201...

Konkretian tasolla on selvää, että puolustusmäärärahoja olisi lisättävä nykytasolta tuntuvasti. Ollakseen uskottava tulee puolustuksen muodostaa niin vahva pelote, että sen edessä hyökkääjälle syntyy riittävä pelko "turpiin tulemisesta" kuten kenraali Hägglund asian ilmaisee.

Naton avulla tuo pelote ehkä saataisiin moninkertaistettua, mutta toisaalta, samalla moninkertaistuisi sen kauhukuvan todennäköisyys, että suuri osa Suomea menisi ison rytinän alkaessa ns. tuusan nuuskaksi.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Uskottava puolustus Suomelle on sellainen, että kukaan ei lähde sitä mitään kautta ja missään muodossa kokeilemaan.

Jotta Suomella olisi uskottava puolustus, siihen tarvitaan selustaan muitakin kuin pelkät Suomen resurssit. Vaikka meillä on eurooppalaisittain ja väestön määrään suhteutettuna kohtuullisen suorituskykyiset perinteiset puolustusvoimat, niin silti tarvitsemme myös ystävällismielisten valtioiden tukea. Tämähän on jo nähty myös kybersodankäynnissä.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Jorma Moll:

">Historia osoittaa, että sopimusten arvo on vähäinen tositilanteessa.

Uskaltaisko sanoa olematon......"

Mietipä historiaa syyskuulta v. 1939. Britannia ja Ranska olivat sopimuksillaan antaneet turvatakuut Puolalle, jonne Saksa hyökkäsi 1.9. Länsivallat asettivat Saksalle uhkavaatimuksen määräaikoineen, johon mennessä sen on vedettävä joukkonsa Puolasta. Saksa ei siihen reagoinut, mikä johti Britannian ja Ranskan sodanjulistukseen.

Että vähäisistä ellei olemattomista syistähän se II maailmansota alkoi, mokoma nujakka varmaankin pelkän huvin vuoksi?

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila Vastaus kommenttiin #55

Vaan varsin vähänpä ne "turvatakuut" Puolaa WW2:ssa auttoivat. Turvaefekti Puolan hyväksi oli suurin piirtein +/- nolla. Sodan jälkeen toki hävitystä kompensoitiin Puolalle.

"Wehrmacht nujersi nopeasti rajan pinnassa olleet puolalaiset eivätkä vahvistuksetkaan kyenneet pysäyttämään saksalaisia. Hyökkäyksen johdosta Iso-Britannia ja Ranska, jotka olivat taanneet Puolan itsenäisyyden, julistivat sodan Saksalle 3. syyskuuta 1939. Ne eivät kuitenkaan tehneet riittäviä sotilaallisia toimia Puolan hyväksi."
"Saksa perusti Puolaan hirmuhallinnon, jonka aikana murhattiin miljoonia puolalaisia siviilejä ja juutalaisia." Wikipedia

Lyhykäisyydessään analogia olisi "Tapaus Puolaa" mukaillen se, että Venäjän hyökkäys Suomeen johtaisi maailmansotaan. Venäjä ehtisi silpoa Suomen pahanpäiväisesti ennenkuin Nato ehtisi sanoa 'kissa'. Puolan esimerkki on liian onneton puoltaakseen Nato-vaihtoehtoa Suomelle.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #56

Esimerkki osoittaa sen, että sopimuksen turvatakuista ei tarvitse olla merkitykseltään mitätön. On sitten eri asia, että ei Britannialla eikä Ranskalla ollut alivoimaisina valmiutta ryhtyä sotatoimiin niiden julistettua Saksalle sodan.

Seurasi phoney war eli "leikkisodan" vaihe, jolloin osapuolet kuumeisesti yrittivät paikata edeltäneitä "rauha meidän aikanamme" -hengessä tekemiään vuosien laiminlyöntejä. Keväällä 1940 Saksa ottikin sitten aloitteen ja hyökkäsi länteen, miehittäen myös Tanskan ja Norjan. Kumpikin turvatakuiden antaja joutui puolustuskannalle ja hätää kärsimään – Ranska antautui, päätyen vuosiksi Saksan miehitykseen ja Britannia kävi taistelun olemassaolostaan ilmassa, välttyäkseen Saksan maihinnousulta. Mutta mitään leikkiä se ei enää ollut tuossa vaiheessa. Turvatakuiden antajat joutuivat kantamaan raskaan taakan sitoumuksistaan, joita ilman niillä ei olisi ollut mitään velvoitetta ryhtyä sotaan Saksaa vastaan.

Läpikäymättä II maailmansodan kulkua, kyllähän Saksa lyötiin sittemmin niin idässä kuin lännessäkin 1944-45, kärsi tappion, miehitettiin kolmen Liittoutuneen vallan vyöhykkeisiin ja pantiin altavastaajaksi jälkiselvittelyissä.

Se on totta, että turvatakuilla ei ollut riittävää ennaltaehkäisevää pelotevaikutusta Hitleriä vastaan. Siitä oli kyllä saatu jo näyttö, että ilman mitään etukäteen annettuja pelotteita Hitler oli hyökännyt ja miehittänyt häikäilemättä Saksaa pienemmän maan toisensa jälkeen, ja samaahan yritti tahollaan myös Stalin onnistuen Puolassa ja Baltiassa mutta epäonnistuen Suomessa.

Analogiaa III maailmansotaan ei kuitenkaan voi johtaa menneisyydestä, eikä Puolankaan kohtalosta. Elämme nyt kovin erilaista aikakautta monessakin mielessä, ja historiastakin olemme toivon mukaan oppineet jotakin. Mitään Naton kaltaista puolustusliittoa ei ollut olemassakaan II maailmansodan alla pelotteeksi hyökkäyshenkisille voimille. Myöskään strategista ydinasetta ei vielä ollut maailmassa kenelläkään, vaan periaatteessa maailmansotakin oli tuolloin hyökkääjän voitettavissa.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas Vastaus kommenttiin #57

# 57

"Elämme nyt kovin erilaista aikakautta monessakin mielessä". Tämä.

Edes tarkastelu helikopterista ei auta luomaan tilannekuvaa tästä aikakaudesta. Pitää ottaa raketti tai satelliitti, jotta kokonaisuus mitenkään voisi hahmottua.

Yleinen teknologian kehittyminen sekä erityisesti viestintäteknologian kehittyminen muuttavat kuvaa. Myös muutokset luonnonolosuhteissa sekä alkuaineiden kanssa pelaaminen ennennäkemättömän suuressa mittakaavassa muuttavat kuvaa.

Jacques Cousteau (1910–1997) oli jo parikymmentä vuotta sitten hyvin huolestunut esimerkiksi Ranskan ja Japanin välisistä, _valvomattomista_ merikuljetuksista, joissa Ranskasta rahdattiin Japaniin ydinvoimaloissa käytettyä polttoainetta, josta sitten Japanissa eroteltiin plutonium uudelleenkäyttöä varten. (Cousteau, J. & Schiefelbein, S., Ihminen, orkidea ja mustekala - Elämäni luonnon tutkijana ja suojelijana", Greenspot, 2008)

Kun nopeilla neutroneilla säteilytetään U-238:sta, se muuttuu neptunium-239:ksi, joka muuttuu plutonium-239:ksi beetahajoamisen seurauksena. Plutonium-239 on fissiili ja käy sekä ydinpolttoaineeksi että ydinaseisiin.

Ja tässä on vain yksi pieni neliömillimetrin kokoinen ruutu tilannekuvasta, joka on kaikin puolin muuttunut sitten "viime näkemän".

- - -

Vaikka teknologia on kehittynyt, sodankäynnissä ratkaisut tekee edelleen ihmismieli. Sotaa käy aina ihmismieli ihmismieltä vastaan. Se ei ole kehittynyt tasatahtiin teknologian kanssa vaan vastassa on edelleen sama vanha ihmisen syntiluonto ja sen myötä ahneus.

Uusiutumattomien luonnonvarojen tuhlaamisen ja täten vähenemisen myötä sekä uusiutuvienkin luonnonvarojen tuhlaamisen myötä tilannekuva elää tältäkin osin paitsi kartalla myös maastossa.

Lisäksi on niin, että meri ei koskaan ihmiskunnan historian aikana ole voinut yhtä huonosti kuin nyt. Maapallon ekosysteemi on riippuvainen merestä. Jos meri kuolee, se on game over ihmisen osalta.

https://www.adlibris.com/fi/kirja/ihminen-orkidea-...

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri Vastaus kommenttiin #56

Ilman Natoa Venäjä silpoo Suomen vieläkin nopeammin. Harvoin sotia voitetaan muutamissa päivissä.

Kahden heikon maan tarjoamat turvatakuut olivat vitsi 1939 mutta tärkein jäi huomaamatta: Maat julistivat sodan Saksaa vastaan ja loppu tuli Saksalle muutamassa vuodessa. Neuvostoliitto ei koskaan ole pitänyt Natoa vitsinä eikä myöskään Venäjä. On melko hauska lukea suomalaisten tavisten juttuja joissa turvatakuita aliarvioidaan.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #59

Niin... Onnistunut sota on lyhyt sota missä tavoitteet saadaan läpi.

Mikään maa ei halua ajautua sotaan mikä kestää vuosikausia.

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila Vastaus kommenttiin #59

"On melko hauska lukea suomalaisten tavisten juttuja joissa turvatakuita aliarvioidaan."

Hienoa, blogistilta ei näytä puuttuvan ainakaan oman erinomaisuuden ja ylemmyyden tunnetta "suomalaisia taviksia" (!) kohtaan. Luja usko omaan erinomaisuuteen saattaa silti joskus olla petollista.

Tosiasia näet on, että idänpelkoon ja natokiihkoiluun ei mitään kummoisia avuja tarvita.
Yhtä lailla tosiasia on, että ylenmääräinen Nato-vouhkaaminen tekee vain hallaa maamme turvallisuuspoliittiselle asemalle.

Maamme puolustukselle merkittävin elementti on kansalaisten laaja-alainen tahto puolustaa kotimaataan. Turvallisuuspoliittisia ratkaisuja tuskin tullaan tekemään vastoin kansalaisten enemmistön tahtoa. Mitä se merkitsee?

Se merkitsee nimenomaan sitä, että kovaääniset Nato-vouhkaajat tekevät karhunpalveluksen maamme turvallisuudelle. Sen perusasian ymmärtävät kaikki johtavat poliitikkomme Sauli Niinistöä myöten.

Turvatakuita esimerkiksi meikäläinen ei aliarvioi millään tavalla; Nato on vahva kumppanimme ja suhteemme sotilasliittoon kehittyvät mitä ilmeisimmin hyvään suuntaan kunhan maltetaan itsekukin "to hold our horses".

P.Majurin kannattaa ottaa huomioon arvostetun kenraali (evp) Gustav Hägglundin prinsiipit, kts #53.
Omassa kommentissani #56 keskityin lähinnä arvioimaan Puolan "turvatakuita" ja niiden reaaliarvoa syyskuun 1939 tilanteessa. Kommenttini kimmokkeena oli Hannu Monosen viesti: "Mietipä historiaa syyskuulta v. 1939. Britannia ja Ranska olivat sopimuksillaan antaneet turvatakuut Puolalle, jonne Saksa hyökkäsi 1.9." Puolaa eivät puolivillaiset turvatakuut pelastaneet. Kaukana siitä.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #84

Puolaa eivät puolivillaiset turvatakuut pelastaneet, mutta ne johtivat tapahtumien ketjuun, joka runsaassa viidessä vuodessa poisti kokonaan kartalta hyökkääjän, Hitlerin III Valtakunnan. Epäonnekseen Puola oli vielä senkin jälkeen Molotovin ja Ribbentropin "etupiirivyöhykkeiden" jakolinjan väärällä puolella (kuten Suomikin), eikä se saanut tuossa vaiheessa 1945 enää turvatakuita länsiliittoutuneilta. NL:n hajottua kokemuksistaan oppinut Puola käytti tilaisuuttaan liittyä Natoon, Suomi taas ei.

Se, että näin kävi, ei sinänsä osoita yleisellä tasolla turvatakuiden toimimattomuutta, vaan panee asettamaan turvatakuiden myöntäjälle kaksi testiä:

1) vastaako se huutoonsa tosi paikan tullen?
2) onko sillä lihaksia lunastaa lupauksensa?

Britannia ja Ranska läpäisivät 1939 ensimmäisen testin, mutta eivät toista – vasta Atlantin takainen talousmahti ja sotilaallinen voima sekä teknologinen etumatka kykenivät tuon testin läpäisemään, vuosien viiveellä.

Entä sitten NATO 2018– ?

Testi 1) on näkemättä voimapolitiikan käytön muodossa (11.9.2001 ei-valtiollisen toimijan hyökkäykseen sovellettua 5 artiklaa ei voi luontevasti yleistää hyökkääjävaltion torjuntaan). Kuitenkin, jotakin näyttöä on saatavilla siitä, pitävätkö sovitut periaatteet Lännen oikeusvaltioissa tänä päivänä – esim. Brexit: onko se leikkipuhetta vai ei?

2) kenellä sitten on lihaksia, ellei maailman vahvimmalla puolustusliitolla? Atlantin takainen talousmahti ja sotilaallinen voima sekä teknologinen etumatka eivät ole muuttuneet merkitykseltään 80 vuodessakaan.

Nikolai Holopainen Vastaus kommenttiin #55

Kuka niitä turvatakuita myöntäisi? Yhdysvalloilta on mennyt usko omiin kykyihinsä sotia Venäjää tai Kiinaa vastaan. Jos se vielä joutuisi jakamaan resursseja molempien kanssa taistelemiseen, niin vaikeaa tulee. Saattueiden saaminen ehjänä Atlantin yli ehjänä oli vaikeaa jo II maailman sodan aikoihin, entä nyt ohjusten aikakautena? Venäjä rakentaa Nordstream kakkosta ja odottaa Saksasta tasaista tulovirtaa. Miksi se tappaisi lypsävän lehmän? Sodasta on vaikeaa saada kannattavaa nykyaikana. Irakin ja Afganistanin sodat ovat maksaneet 5,9 triljoonaa, eikä sotilaallinen ratkaisu ole vieläkään näköpiirissä. Huono busines.

https://www.scribd.com/document/393215196/Providin...

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri Vastaus kommenttiin #58

Hyödyllisen idiootin puhetta. USA on maailmanmahti ja Kiina nouseva sellainen. Takaa tulee Intia. Venäjä on kovaa vauhtia alas putoava surkimus joka pikku hiljaa häviää maailmankartalta omiin sisäisiin riitoihin ja talouden kaatumiseen.

USA ei tule taistelemaan Venäjää vastaan koska sillä ei ole siihen syytä. Kun Kiinan väestö kohta kasvaa tuplaksi ja alue ja resurssit alkavat käymään pieniksi, mistä luulet, että Kiina ottaa lisäalueet? Aivan oikein, juuri siksi Venäjä pelkää hysteerisesti idän jättiläistä, Kiinaa. Ei Venäjä turhaan yritä pullistella isoilla sotaharjoituksilla idässä. Kiinan tarvitsee vain odottaa...

Nikolai Holopainen Vastaus kommenttiin #60

USA on maailman mahti, joka epäilee omia kykyjään edellisen viestin linkin mukaan. Kiinan yhden lapsen politiikka on onnistunut yli kaiken ja nuoret haluavat nolla lasta. Intia ostaa 400 ohjuksia ja näyttää Keskisormea pemtagonille. Venäjällä on massi kunnossa ja sillä menee hyvin - ainakin paremmin kuin sataan vuoteen. Nytkö se hajoaisi? Yhdysvallolla on syy taistella Venäjää vastaan. Valtonjohtaja, joka ei noudata valkoisen talon ohjeita must go. Putinin syrjäyttämistä odotellessa voi aika käydä pitkäksi.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #60

Onhan Venäjälläkin se juttu, että tarvitsee odottaa tai tehdä jotain, että bensapumpulla hinnat nousee ylös.

Siinähän sitä vääntöä on kun taas jenkit koitavat hinata sitä hintaa alas.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #58

Nikolai Holopainen, # 58.:

Missä kohti täsmälleen antamasi linkissä annetaan ymmärtää, että "Yhdysvalloilta on mennyt usko omiin kykyihinsä sotia Venäjää tai Kiinaa vastaan"?

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll Vastaus kommenttiin #55

Tiedot historiasta ovat tärkeitä, mutta viime sodat olivat nallipyssysotia nykyisiin verrattuina.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

"...Suomen mahdollista miehitystä ajatellen."

Kuka on "mahdollisesti" miehittämässä Suomea? Onko "miehityksestä" jotakin todisteita? Onko Suomi sodassa?

Suomen ja Venäjän välisiä suhteita määrittävä valtiosopimus solmittiin 1992.
Siinä on sovittu:

4 artikla

Sopimuspuolet pidättyvät voimakeinoilla uhkaamisesta tai niiden käytöstä toisen osapuolen alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan ja selvittävät keskinäiset riitansa rauhanomaisin keinoin YK:n peruskirjan ja ETYKin päätösasiakirjan sekä muiden ETYK-asiakirjojen mukaisesti.

Sopimuspuolet eivät käytä eivätkä salli aluettaan käytettävän aseelliseen hyökkäykseen toista sopimuspuolta vastaan.

Siinä tapauksessa, että Suomi tai Venäjä joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, toinen sopimuspuoli myötävaikuttaa ristiriidan selvittämiseen YK:n peruskirjan ja ETYKin asiakirjojen periaatteiden ja määräysten mukaisesti ja pidättyy sotilaallisen avun antamisesta hyökkääjälle.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

Naapuruussopimus on kuollut, koska Venäjä rikkoo sen 1. artiklaa toimillaan Ukrainaa vastaan miehittäen siltä Krimin ja lietsoen levottomuuksia itäisessä Ukrainassa:

"1 artikla

Sopimuspuolten suhteet perustuvat YK:n peruskirjan ja ETYKin päätösasiakirjan mukaisesti kansainvälisen oikeuden periaatteisiin kuten täysivaltaiseen tasa-arvoisuuteen, pidättymiseen voimakeinoilla uhkaamisesta tai niiden käytöstä, rajojen loukkaamattomuuteen, alueelliseen koskemattomuuteen, riitojen rauhanomaiseen ratkaisemiseen, sisäisiin asioihin puuttumattomuuteen, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamiseen sekä kansojen oikeuksien samanarvoisuuteen ja itsemääräämisoikeuteen. Sopimuspuolet täyttävät vilpittömästi kansainvälisen oikeuden velvoitteet ja edistävät hyvän naapuruuden hengessä keskinäistä yhteistyökumppanuuttaan sekä yhteistyötään kaikkien maiden kanssa."

Lähde: https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/199...

Kyseisen artiklan viimeinen lause velvoittaa sopimusosapuolia täyttämään vilpittömästi kansainvälisen oikeuden velvoitteet ja edistävän hyvän naapuruuden hengessä keskinäistä yhteistyökumppanuuttaan ja yhteistyötään kaikkien muiden maiden kanssa. Kun tällaisen sopimuksen toinen osapuoli miehittää kolmannelle maalle kuuluvan maa-alueen ja liittää sen itseensä, niin samalla se vesittää koko sopimuksen. Sillä perusteella kyseiseen sopimukseen ei kannata vedota.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Vuoden 1992 sopimus Suomen tasavallan ja Venäjän federaation välillä on voimassa tänäänkin 15.11.2018.

Sama koskee vuoden 1947 Pariisin rauhansopimusta. Vain sopimuksen eräiden sotilaallisten määräysten on Suomen puolelta katsottu rauenneiksi.

Siispä, pysytään totuudessa.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto Vastaus kommenttiin #21

Sopimus, jonka suhteen toinen osapuoli saa toimia, miten itse parhaaksi katsoo ja toisen pitää sitä noudattaa, on käytännössä kuollut sopimus. Suomen ja Venäjän välinen naapuruussopimus on vain näiden kahden maan välinen, kun taas Pariisin rauhansopimus oli monenkeskinen, sen suhteen Suomea sitoo VAIN määritellyt valtionrajat ja kiellot hankkia joukkotuhoaseita, vaikka muuta väität.

Sinun mielestä siis toinen osapuoli saa tahtonsa mukaan rikkoa kyseistä sopimusta? Toisaalla väitit, että et kannata Putinin Venäjää:

"Mikä on Putinin Venäjä? Onko se sama kuin Niinistön Suomi? En muuten kannata kumpaakaan."

Lähde: http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264200-kova-b...

Kun annat Venäjälle oikeuden rikkoa kyseistä ja vaadit, että Suomen on noudatettava sitä, niin se tarkoittaa, että tuet Venäjää, vaikka muuta väität.

On naurettavaa, että vaadit muita pysymään totuudessa, kun helposti voidaan todistaa, että itse olet valmiinaa tarpeen vaatiessa väittämään mustaa valkoiseksi.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Miksi vaadit todisteita jostakin miehityksestä? Ei, Suomi ei ole tällä hetkellä sodassa.

Kerrotko Lintunen ne kaikki sopimukset joita Venäjällä ja Georgialla ja Venäjällä ja Ukrainalla oli ennen hyökkäyksiä niin jutellaan sitten lisää.

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

"Ei, Suomi ei ole tällä hetkellä sodassa."

No ei olla suoranaisesti olla, miten sota kovasti määritellään. Olisi kyllä tämäkin keskustelu jäänyt käymättä.

Kauppasodassa venäjän kanssa olemme kaulaamme myöden, mikä käy molempien kukkarolle ja, vatsalle. Pesonen kertoo lisää myös maahamme kohdistuvasta elektronisesta sodankäynnistä, sitähän se on miltä näyttää. Monenmoiset hybridihipat parhaillaan kovassa menossa siellä sun täällä, kuka on enää puhdas pulmunen, kuka välttyy manipuloinnilta?! Ja täällä usarin palstoilla ollaan aivan täysmittaisessa sodassa venäjän kanssa oltu jo pitkään, hyvä että edes viellä jonkun henki pihisee ja näppis kuumana hohkaa viimeisiä superpommeja mars matkaan ;o

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

USAn kiinnostus Venäjästä on samaa luokkaa kun aikanaan aseveljemme Saksan.
Pieninkin kahina EUn ja Venäjän välillä aktivoisi USAn ilman Natoakin.
Venäjä tuskin on tietämätön riskistä.

Toni Tamminen

Kuinka monta merijalkaväen sotilasta majuri olisi valmis ottamaan Pohjois-Karjalan syrjäseutuja rikastuttamaan?

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Kerrotko ensin miksi tänne pitäisi ottaa ulkomaisia sotajoukkoja rauhan aikana? Jos länsimaiset sotilaat tulevat tänne lomailemaan ilman aseita, hyväksyn vaikka miljoona miestä ja naista tuomaan tänne dollareita tai euroja. Käsittääkseni se voisi olla myös Pohjois-Karjalan yrittäjien toive. Jokainen tuo 1000 dollaria tai euroa niin hyvä tulee.

Kerrotko muuten että hyväksyisitkö sen että Suomea autetaan sotatilanteessa jopa tänne tuoduilla lisäjoukoilla, -kalustolla, -materiaalilla ja tiedustelutiedolla?

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Kun Trump ensimmäisen kerran presidenttinä tapasi Merkelin, hän teki selväksi, mitä Saksa on trumppilaisittain velkaa puolustuksestaan USA:lle. Merkel vaikutti hämmentyneeltä. Vapaamatkustajalle tuli realiteetti esiin. Saksa toki voisi tehdä, kuten Trump vaatii, ostaa kaiken Natolta. On aina olemassa sekin vaihtoehto, että Saksa pistää pystyyn sen, mikä siltä oli pitkään kielletty, eli oman asejärjestelmien tuotannon ja asevelvollisuuteen perustuvan, ammattijohdetun armeijan. Tätä Niinistö ehkä kuuluttaa. Kun Englanti lähtee EU:sta, lähtee merkittävin sotavoima. Sille kaivattaisiin kohta korviketta ja sen korvikkeen on sijaittava EU-alueella. Onko jatkossa ainoa mahdollisuus, että Nato ohjaa EU:n puolustuskoneistoa, kun itse Nato voi liittona horjua (vrt. Turkki)?

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Saksan pitäisi jo nousta jaloilleen ja näyttää mistä se on tehty. Saksa on turhaan madellut ja nöyristellyt toisen maailmansodan tekojen takia.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

"Saksa toki voisi tehdä, kuten Trump vaatii, ostaa kaiken Natolta." – Onkos Nato joku asekauppa? Minä kun olen luullut sitä puolustusliitoksi... ;)

Minkähän alan yrityksiä Saksassa mahtavat olla esim. Rheinmetall, Krupp, Eurofighter Jagdflugzeug GmbH , Heckler & Koch, Diehl Defence GmbH & Co. KG, Krauss-Maffei Wegmann, jne.? Siis mitä olennaista paletista vielä puuttuu ja mitä pitäisi "pistää pystyyn" Saksan omassa asejärjestelmien tuotannossa?

Saksa käyttää valtaisaan bruttokansantuotteeseensa suhteutettuna nuukailevan 1,2% osuuden puolustukseen, verrattuna NATO:n suositukseen 2 % sijoittamisesta. Lisäksi Saksa on tehnyt saman kardinaalimunauksen kuin Ruotsi: lakkauttanut asevelvollisuuden ja siirtynyt ammattiarmeijaan, johon ei saada rekrytoitua riittävästi varsinkaan miehistöä. Saksan sotilaallinen suorituskyky on ajettu alas, eikä Trump ole siinä väärässä, vaikka puhuukin yleisesti puuta heinää. "Velka" on höpöpuhetta, mutta tottahan se on, että Yhdysvaltojen varuskunnat Saksassa ylläpitävät koko Keski-Euroopan puolustuskykyä, maksavat maltaita amerikkalaisille veronmaksajille ja ovat sijaintipaikkakunnillaan Saksan elinkeinoelämälle kysyntää ja työllisyyttä ylläpitäviä varmoja asiakkaita.

Puolustukseen panostaminen NATO-maissa sekä absoluuttisesti että suhteessa BKT:hen ilmenee havainnollisesti graafista tämän jutun lopussa: https://www.forbes.com/sites/niallmccarthy/2018/07...

Suomen vuoden 2017 sijoitus 1,24 % (-> 1,44 %) sijoittuu kokoluokassamme jonnekin Kroatian ja Bulgarian välille (huomioiden laskennassa kriisinhallinnan, eläkkeiden ja Rajavartiolaitoksen 0,2 % vaikutuksen), huolimatta olennaisesti vaikeammasta turvallisuusympäristöstä ja sotilaallisten turvatakuiden puuttumisesta: https://www.defmin.fi/tehtavat_ja_toiminta/puolust...

Käyttäjän IlkkaSaukko kuva
Ilkka Saukko

Ei Sauli Niinistö niin tyhmä ole, etteikö Natoon mentäisi, kysymys on millä lailla me keinutetaan itsemme siihen virallisisesti Putinin henkilökohtaisten ukaasien takia.
Ensimmäinen etappi on, tuleeko Ruotsiin Natomyönteinen hallitus, sitten pohditaan seuraavaa askelta, joka voi olla rohkeampi.

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

Ruotsin hallituskuvio varmaan ratkeaa pian, mutta Suomi tekee virheen, jos se jää pidemmäksi aikaa odottelemaan Ruotsin mahdollisia toimenpiteitä. Ruotsihan on jo saanut Yhdysvalloilta ainakin sanalliset takuut siitä, ettei sitä jätetä yksin. Saattaa olla, että maiden välillä on myös sopimuksia, joita ei syystä tai toisesta ole haluttu tämän hetkisessä kireässä tilanteessa julkistaa.

Jos Ruotsi katsoo, että se on saanut Yhdysvalloilta riittävät takuut mahdollisen kriisitilanteen varalle, sen ei välttämättä tarvitse jättää Nato-hakemusta lainkaan.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Niin, Ruotsihan ei ole syystä tai toisesta siinä Macronin perustamassa E12 -ryhmässä.

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

"...keinutetaan itsemme siihen virallisisesti Putinin henkilökohtaisten ukaasien takia."

Viitannet Putinin lausuntoon Niinistölle Naantalin totaali höyrystymisestä, jos...?

Rivien välistä, myös S.Niinistön ilmeistä tulkittuna.

Käyttäjän IlkkaSaukko kuva
Ilkka Saukko

Juuri näin, Sauli Niinistön ilme oli tiedoitustilanteess Naantalissa huolestunut ja kiukkuinen, ja sanoi hän itsekin, television haastattelussa, että Putinin kanssa käytettiin kovaakin kieltä, eli keskustelu oli Venäjän puolelta sanelupolitiikkaa, johon Suomalaisten on alistuttava, Putinin käytös kieli samaisesta, pää vinossa ja katse sivulle alaviistoon, ei pysty katsomaan edes suoraan kameraan, saati ihmisiin, oli kuin ”häntäänsä pierry kissi”

Mutta NATO päätökset on tehtävä nyt Niinistö kaudella, koska seuraaja voi olla Halosen luokkaa.

Käyttäjän HelenaReponen kuva
Helena Reponen

Minustakin nuo Merkelin ja Macronin puheet ovat tarkoitettu Trumpille. Niinistön puheet Eu-armeijasta on tarkoitettu Venäjälle ja Nato-kauhuiselle Suomen kansalle. Natoon ei uskalleta hakeutua, eivät poliitikot eikä kansa, koska pelätään Venäjän sotilaallista reaktiota. Hakuaika on pitkä ja pelottava. Kukaan ei halua suomea taistelutantereeksi - sitähän me olemme mennen tullen kriisin sattuessa. Olisiko tuo EU-armeija Nato-yhteensopiva? "Natoa täydentäviä joukkoja"? Eikö meidän varustuksemme ole jo niin Natoa kuin mahdollista? Sulautuvatko Eu-joukot jollain aikavälillä Natoon? Itse olisin kyllä reippaan Nato-hakemuksen kannalla, yhdessä Ruotsin kanssa. Pelottavaa on maailmanmeno, siviilithän täällä jaloissa on ilman minkäänlaista torrakkoa.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Hellulta napakka kirjoitus. Tosin osaahan se Suomi itsekin tehdä hakemuksen ilman Ruotsiakin. Ennen kuin hakemus jätetään, Suomen pitäisi saada samanlaiset takuut kuin mitä Ruotsi sai jenkeiltä jokin aika sitten.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

"... - sitähän me olemme mennen tullen kriisin sattuessa."

Joo, olisi naiivia uskoa, että Suomen kuulumattomuus Natoon suojaisi Suomea silloin, jos kriisi puhkeaisi Euroopassa. Että Venäjä hyvää hyvyyttään jättäisi yhden purkurivyöhykkeen laajentamatta.

Jos Suomi olisi yksin, niin eiköhän Venäjältä tulisi tiukan paikan tullen kutsu sotilaallisiin konsultaatioihin Venäjälle. Siinä sitten kansa laulaisi Helsinki-Vantaalla "Jumala ompi linnamme"-virttä, kun neuvottelijat kiipeäisivät Moskovan koneeseen. Se saataisi olla jo silloin myöhäistä.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

En usko, että tällä tietopohjalla minusta on Niinistöä neuvomaan. En myöskään ole varma paraatiovestamme Natoon. Ruotsalaisten kanssa liittyminen olisi helpompi myydä suomalaisille. Niin tai näin yksin emme pärjää. Saksan osalta armeijan uudelleenorganisoinnin voi ratkaista sisäpolitiikka. Jos kuohuminen jatkuu eikä entisen DDR-alueen ongelmaa saada ratkaistua, se olisi helpoin tie yhteiskuntarauhaan.
Saksan armeijan nousu ei ole mitenkään Natoa poissulkeva, vaan yksi EU-ulottuvuus, joka jälleen helpottaisi suomalaisten hyväksyntää puolustusliitolle. Nykyisen presidentin virkakaudella asian tulisi toteutua.

#42
Vastasit omassa viestissäsi pitkälti sen alussa esittämääsi kysymykseen.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Kyllä sotiminen on kivaa. Ainakin jos muodostaa näkemyksensä tämän blogin kirjoituksista. Tuntuu silti, että ei ainakaan kailkille ole selkeää, millä voidaan saada Suomen puolustus riittävälle tasolle.

1. Kansalla pitää olla puolustautumisen tahto ja halu. Ellei noita tekijöitä löydy, niin kaikki muu on turhaa musteen tuhlausta. Halu ja tahto syntyvät etupäässä kansan hyvinvoinnista. On työtä, on omaisuutta, on perhettä, on sirkushuveja ja on omat puolustusvoimatkin.

2. Kun 1-kohdan arvot ovat kohdallaan, niin yhteiskuntaa johtamaan valiutuvat ne henkilöt, joilla on taju nykyisyydestä ja myös visio tulevaisuudesta. Siellä tajunnanvirrassa lintukodossa pesii myös hyvinvoiva sotahaukan ja rauhankyyhkyn yhteinen jälkikasvu.

3. Vain noilla toteutumilla voidaan varustautua viisaasti rajojemme puolustamiseen, mutta kuitenkin rauhantietä vakaasti kulkien. Ei haastaen, vaan sopien ja omat vahvuutensa kuitenkin esiin asettaen.

4. Kun olemme uskottava valtakunta ja meidät nähdään ulkopuolelta rauhan puoltajina, mutta myös tarpeen vaatiessa rauhanpuolustajina, niin vähiin käyvät ne, jotka nostavat sapelinsa meitä vastaan.

5. Keneen liittoudumme ja mitä sopimuksia teemme, niin valta on meidän. Lähtökohtana olkoon kuitenkin se, että meillä ei tule olemaan tarvetta sotilaalliseen liittoutumiseen muissa, kuin rauhan töissä. MIkäli meillä on jatkuva pelko ja tarve sapelinkalisteluun, niin silloin meidän pelkomme on niin suuri, että kaikki on menetetty. Eihän meillä vaan ole nyt tämä tilanne päällä?

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Ei kun nyt Ukrainaan tai Balttiaan konsultoimaan!

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi Vastaus kommenttiin #74
Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen Vastaus kommenttiin #79
Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

Sanoisin, että Niinistöä enemmän maanpuolustuksen eteen on konkreettisia vääntöjä tehnyt Jussi Halla-aho (PS).

Hän on jatkuvasti ja johdonmukaisesti pitänyt esillä Suomen rajojen tiukentamista siten, ettei maahan päästettäisi edes rauhanajan olosuhteissa Suomelle vahingollista ainesta – kuten tälläkin hetkellä tapahtuu.

Raja vuotaa.

Voidaan keskustella NATOsta ja EU:sta, mutta tosiasiana pysyy, että tämänkin keskustelun aikana raja vuotaa – jatkuvasti, joka päivä.

Tälle asialle voitaisiin tehdä jotakin heti – jos kansalaissopua ja yhteistä tahtoa löytyisi edes sen verran, että torpattaisiin nyt vaikka aluksi Suomen osallistuminen GCM-härdelliin, ja sitä myötä kaikkiin muihinkin härdelleihin, joiden avulla pyritään avaamaan rajat entistä enemmän levälleen.

Maanpuolustusta on sekin, että Suomessa puhutaan suomea. Että ymmärrämme toisiamme ja kykenemme kommunikoimaan mahdollisimman virheettömästi. Tämänkin sisäistäminen NATO/EU-keskustelua käytäessä olisi oiva askel eteenpäin maanpuolustuksen kannalta.

On kaunista ja oikein auttaa hätääkärsiviä, mutta on myös viisasta ja järkevää tehdä se tavalla, joka ei tuhoa auttajaa itseään.

Suomi on kallis maa asua ja elää. Sillä rahamäärällä, joka täällä käytetään auttamiseen, saataisiin enemmän apua aikaiseksi ilmastoltaan suotuisammissa olosuhteissa, joissa myös elinkustannukset ovat edullisemmat.

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/264562-jussi-hall...

http://selavii.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264146-gcm...

http://velkakello.fi/

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

"Sanoisin, että Niinistöä enemmän maanpuolustuksen eteen on konkreettisia vääntöjä tehnyt Jussi Halla-aho (PS)."

Kyllähän Halla-ahon puolue näyttää edelleenkin tekevän parhaansa saadakseen Suomen irti EU:n yhteisöstä ja siten taas kerran yksin itanaapurin kylkeen. Fixit, jolle PS-puolueesa on keksitty sisäsiisti termi "etäisyyden ottaminen EU:sta" , näyttää olevan edelle PS-puolueen agendalla. Kyllähän se Putinille ja hänen hallinnolleen kelpaa, että Suomi jää pelkästään omien puolustusvoimien varaan.

Viimeksi tämä tuli esiin maikkarin eilisissä 15.11. 22:00 uutisissa, jossa PS puolueen Leena Meri totesi: "Että EU:sta pääsee pois ja että Britannia näyttää nyt tietä."

Varmaankin PS-puolueessa luetaan nyt suurennuslasilla Britannian ja EU:n välistä 580 sivun Brexit-sopimusluonnosta. Siitähän saa varmaan sopivan mallin Fixit-sopimuksen luonnokselle. Toivottavasti PS-puolueessa on jo etukäteen mietitty, miten Ahvenanmaan asema otetaan huomioon Fixit-sopimuksessa, ettei sitten siinä kohdassa jumiuduta niin kuin Brexitissä on jumiuduttu Pohjois-Irlannin asemaan.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Niin... Sitähän varten näitä "nationalistipuolueita" on että tuhoavat valtioiden kansallista yhtenäisyyttä ja palvelevat Venäjän intressejä hajaannusta aiheuttamalla.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas Vastaus kommenttiin #71

# 71

Hmph, narratiivi ei ole ihan noin yksinkertainen.

Kansallismielisetkö omaa valtiotaan tuhoavat? Eiköhän ole niin, että kansallismieliset yrittävät pitää valtiota kasassa sen sijaan, että valtio leviää kuin kuuluisan Jokisen eväät pitkin raittia - eli valtioiden rajat häivytetään kuten EU:n pyrkimys on, kielet sekoitetaan ja kansallinen hegemonia näivetetään.

Ollaan tilanteessa, jossa ei ole hyviä vaihtoehtoja ollenkaan:

- ei EU:n pulkassa oleminen, koska massiivinen haittamaahanmuutto
- ei Venäjän kylkeen yksinään jääminen, koska Venäjä

ja silti pitäisi luovia eteenpäin.

Muistaakseni Perussuomalaisten puoluejohtaja Jussi Halla-aho kannattaa Suomen NATO-jäsenyyttä.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #76

"Kansallismielisetkö omaa valtiotaan tuhoavat?"

Kovasti näkyy kansallismielisten suosiossa olevan valemediat kuten MV-lehti ja OikeanMedia, joilla yritetään kylvää epäluottamusta demokraattista tasavaltaa ja mediaa vastaan, joka tietystikin pelaa täysin Venäjän eduksi. Ei meidän.

Ja kun meidän kansa suoralla kansanäänestyksellä äänesti halustaan kuulua länsivaltoihin, on juurikin sellaisia nationalisteja jotka haluvat irroittautua ja palata takaisin osaksi Venäjää mistä lähdettiinkin.

"- ei EU:n pulkassa oleminen, koska massiivinen haittamaahanmuutto"

Eiköhän se ratkaisu ole korjata EU:ta.

Muutamasta maahanmuuttajasta ei niin väliä, ne ovat vain pelinappuloita. Lähinnä pitää minimoida haittoja mutta ilman maahanmuuttoa on vaikea pelata yhteistyöpeliä kun pitäisi jotenkin tasata kansainvaelluksen kuluja muiden unionin jäsenten kanssa.

Johtuen euron valuvioista ja yhteistyöpelistä unionissa, mielestäni oikea reitti on rakentaa sitä puolustusyhteistyötä unionissa.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas Vastaus kommenttiin #78

# 78

Nyt kannattaa tehdä selväksi itselleen se, että liikkeellä on kansallismielisyyttä ja "kansallismielisyyttä".

Kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.

Liikkeellä on MV-lehden tyyppistä, venäjämielisten tahojen mobilisoimaa maahanmuuttokriittisyyttä, jonka tarkoituksena on aikaansaada sekaannusta ja hämmennystä maahanmuuttokriittisten kesken ja myötämielisyyttä Venäjää kohtaan.

On olemassa myös ei-venäjämielistä kansallismielisyyttä, joka tunnustaa yhtäältä riskit idän suunnalla, mutta myös toisaalta ne riskit, joita EU kokee vyöryttää mm. Suomeen.

Suomen maantieteellinen sijainti on pysynyt samana ennen ja jälkeen EU:hun liittymisen.

Kun suomalaiset äänestivät EU:hun liittymisen puolesta, monet uskoivat, että tämä merkitsisi mm. edullisempaa ruokaa. Vaakakupissa painoi EU:n hyväksi myös yhteisvaluutta, jonka uskottiin helpottavan kaupantekoa. Samoin uskottiin, että vientiin ja tuontiin liittyvä yhteinen sääntely olisi eduksi kaupankäynnille.

Miten kävi?

Ruoka kallistui. Suomalaisten tuottajien paperityö moninkertaistui ja vaikeutui. Monet suomalaiset maatilayritykset ovat lopettaneet toimintansa. Saatiin paljon sellaista vaivaa ja ankeutta, mitä ei tilattu.

Suomeen alkoi myös virrata tuontitavaraa, jota ilmankin olisi pärjätty. Suomalaisten tuotteiden menekki muihin EU-maihin on vaihdellut tapauskohtaisesti. On yrityksiä,jotka ovat hyötyneet EU-jäsenyydestä ja yrityksiä, joille sillä ei juurikaan ole ollut merkitystä.

Osa teollisuudesta on valunut Kiinaan.

Elintarvikelainsäädäntö on löystynyt EU-direktiivien myötä. Siinä, missä pieni, yhden (lyhyen) kasvukauden Suomi ennen varjeli vähiä resurssejaan yhdellä maailman tiukimmista elintarvikelainsäädännön pykälistä, mennään nyt löysemmin rantein, koska EU.

Suomalaisilla metsäteollisuuden tuotteilla on aivan yhtä pitkä matka maailmalle kuin ennenkin eivätkä logistiikan haasteet ole muuttuneet miksikään - Suomi on yhtä kaukana kuin ennenkin.

Mitä euroon valuuttana tulee, se on liian vahva valuutta Suomelle. Suomalaisten ostovoima heikkenee heikkenemistään. Olemme EKP:n ja kansainvälisten ponzien heiluteltavina, emme määrää omasta taloudestamme ja olemme menettäneet otteen omiin asioihimme. Suomesta lähtee vuosittain 2 miljardia euroa EU:hun, mutta takaisin tulee vain 1,5 miljardia. Puoli miljardia hukkuu matkalle, mutta kukaan ei kysele perään.

Mitä EU-äänestykseen tulee, kukaan suomalainen ei äänestäessään tiennyt, mitä EU:hun liittymisestä seuraa. Oli vain oletuksia ja veikkauksia. Joillakin kenties toiveita oman poliittisen position paranemisesta.

Kukaan ei osannut kuvitella, että jäsenyyden myötä alkaisi ihmisvyöry Suomeen - Euroopan ulkopuolelta.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #80

"Ruoka kallistui."

En näe EU-yhteyttä.

On semmoinen juttu kuin inflaatio. Hyödykkeiden hinta on laskenut, ja kiinteistöjen, osakkeiden, raaka-aineiden ja metsien arvo noussut. Ruoka näyttäisi olevan jokseenkin ennallaan.

"Suomalaisten tuotteiden menekki muihin EU-maihin on vaihdellut tapauskohtaisesti."

Niitä sentäs menee. Kuiteskin ollaan vähemmän kiinnostavia eikä tehdä mitään iPhonea.

"Suomalaisten tuottajien paperityö moninkertaistui ja vaikeutui. Monet suomalaiset maatilayritykset ovat lopettaneet toimintansa. Saatiin paljon sellaista vaivaa ja ankeutta, mitä ei tilattu."

Oisko kuitenkin se juttu että tuossa on ruoan tuottajan ja kuluttajan välillä rahan kuppaajia.

"Mitä euroon valuuttana tulee, se on liian vahva valuutta Suomelle."

Lähinnä se tarvitsisi vähän nopeampaa inflaatiota.

"Suomalaisten ostovoima heikkenee heikkenemistään."

Suomessa elintason kuuluukin laskea koska elämme yli varojen ja väestö ikääntyy.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas Vastaus kommenttiin #83

Et selvästikään tunne maatalouteen kohdistuvaa EU-byrokratiaa. Keskusliikkeet toki ottavat omansa samoin kuin ennen EU:ta, mutta EU:n myötä tiloille on tullut mhatava määrä lisätyötä. Lisäksi toimintaa on olennaisesti vaikeutettu, tuottajan tappioksi.

Valvontaorganissaatioita ja näiden edellyttämiä kaavakesulkeisia on tullut roppakaupalla lisää. Sakkoa ja sanktiota piisaa. Jos vaikkapa lehmä on onnistunut hieromaan keltaisen "korvakorunsa" pois ja tarkastaja tulee tilalle asian toteamaan, niin lasku tulee.

Viljelysuunnitelmat on jätettävä EU:lle sellaisessa vaiheessa, kun ei vielä nähdä, millainen kasvukausi Suomeen on muodostumassa (kylmä/kuuma, märkä/kuiva) eikä näitä viljelysuunnitelmia voi jälkikäteen muuttaa tiloilla järkevämpään suuntaan, sillä viljelysunnitelmien toteutumista valvotaan satelliiteilla.

"Järkevämpään suuntaan" tarkoittaa tässä, että viljelijä voisi vielä muuttaa lajin toiseen tai päättää pitää kesannolla jonkun pellon, koska se säiden kannalta olisi järkevintä.

Kannattaa muistaa, että etenkään Suomessa vuodet eivät ole veljeksiä keskenään: aina on joka kerta erikseen arvottava, millainen kesä ja millainen kasvukausi muodostuu.

EU tunnustui Suomen poikkeuksellisen ankarat olosuhteet aluksi, kun suomalaisia viljelijöitä vokoteltiin mukaan EU:n puolesta äänestäviin. Kuuluisa 141-tuki huomioi Suomebn "arktiset" olosuhteet ja lyhyen kasvukauden ja aivan älyttömän lyhyen korjuukauden.

Mutta tuki ei jäänyt pysyväksi, vaikka näin oli annettu ymmärtää. Lisäksi kävi niin, että Suomen pellot jaettiin A- ja B-vyöhykkeisiin, ja B-maiden arvostus viljelyalueena laski, koska mitättömämmät EU-tuet.

Lisäksi EU alkoi tukien avulla ohjata suomalaista maataloutta epäterveeseen suuntaan, jossa pienet perhetilat saatettiin tukien puutteessa ahdinkoon ja alettiin suosia suuria tilakokoja, joihin luonnollisesti kohdistui myös suurempi velkakuormitus; nuoret tuottajat kahlehdittiin EU-tuilla velkataakkaan, joka yhdessä työn säistä riippuvaisen luonteen vuoksi on kasvattanut maatilayrittäjien painetta entisestään - ei lieventänyt sitä.

- - -

On varmasti totta, että suomalaiset ovat eläneet yli varojensa, mutta näkisin, että syytön taviskansalainen on esimerkiksi Suomen luottoluokituksen heikkenemiseen. Tai no, tietysti hän on syyllinen omaan äänestyskäyttäytymiseensä. Jos äänestää valtionhallintoon tuhlareita, niin oma vika sitten, jos luottoluokitus laskee?

Mutta kuuluuko elintason laskea myös niiltä, joiden ruokapöydästä ruoka on finaalissa, koska pätkätyöt ja surkeat palkat? Varmasti tiedät itsekin, miten yrittäjänriskiä koetaan nykyisin siirtää yksittäisen työntekijän harteille.

Ja nyt, kun heikkenemisistä puhutaan, niin työnnän vielä tähän mukaan lukutaidon heikkenemisen. Hälytyskellojen pitäisi soida tässä kohtaa, mutta en kuule mitään satunnaisia uutisointeja lukuunottamatta.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #86

"Et selvästikään tunne maatalouteen kohdistuvaa EU-byrokratiaa."

Tiedän lähinnä, että se on monimutkaista. Prisman kassalla ei tunnu.

"EU tunnustui Suomen poikkeuksellisen ankarat olosuhteet aluksi, kun suomalaisia viljelijöitä vokoteltiin mukaan EU:n puolesta äänestäviin. Kuuluisa 141-tuki huomioi Suomebn "arktiset" olosuhteet ja lyhyen kasvukauden ja aivan älyttömän lyhyen korjuukauden."

Ehkä tuonne kannattaisi pistää painetta muuttaa fiksummaksi. Sellainen kesä kuin viimekesä jos toistuu voi pistää suunnitelmia uusiksi ja sitä voisi käyttää keinona muuttaa asioita.

"On varmasti totta, että suomalaiset ovat eläneet yli varojensa, mutta näkisin, että syytön taviskansalainen on esimerkiksi Suomen luottoluokituksen heikkenemiseen."

Kyllä se ylivarojen eläminen näyttää menevän täällä vähän samalla tavalla kuin jossain kreikassa ja läpileikkaa koko yhteiskuntaa.

Se juttu kun jokaisen "pitää saada" auto, omakotitalo, teräväpiirtotelkkari, iPad koiralle, muotivaatteet ja kaikki just heti koska naapurillakin on vaikka pitäisi mennä vähitellen siihen suuntaan kuten Intiassa missä samassa pesuhuoneessa asuu viisi ihmistä.

Minä en ole nähnyt vielä suomalaisten elintason laskua. Korkeaa elintasoa on pidetty yllä velalla.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas Vastaus kommenttiin #71

Perussuomalaiset ylläpitää kansallista yhtenäisyyttä eikä palvele Venäjän intressejä.

EU kokee häivyttää kansallisvaltioiden rajat. Juttu alkaa ensin jostain poronhoitoalueesta, joka on yhteinen suomalaisille, ruotsalaisille ja norjalaisille.

Tällaisia "klimppejä" haetaan lisää ja pyrkimyksenä on häivyttää kansallisvaltioiden rajat - ja mahdollisesti edistää monikansallista bisnestä? Vrt. Arla vs. Valio.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

# 69

Onko Lehdolta kokonaan mennyt ohi se tosiasia, että Suomi ja NATO voivat tehdä kahdenvälisen sopimuksen?

Kuten jo kommentissa #1 Mononen totesi: EU ei ole oikea kioski turvallisuuskaupassa.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #75

Muutamia lainauksia Perussuomalaisten turvallisuuspoliittiseta ohjelmasta 2015:

"Natojäsenyydelle ei ole esitetty mitään konkreettisia perusteluja, jotka antaisivat varmuudella olettaa, että maamme puolustaminen olisi paremmalla tolalla sen myötä. Sen sijaan liikkumavaramme turvallisuuspoliittisissa
kysymyksissä kapenisi ja saisimme uusia – muun muassa kansainväliseen kriisinhallintaan liittyviä – velvoitteita liittokunnan sisällä."

"Suomen poliittinen ja tiedotuksellinen eliitti on
kuitenkin jo vuosia pyrkinyt viemään maatamme hivuttamalla
kohti Nato-jäsenyyttä. Kansa vastustaa, mutta sitä valmistellaan liittymiseen muun muassa väittämällä, että yleinen asevelvollisuus säilyisi maassamme
myös Nato-jäsenyyden vallitessa. Jäsenyys todennäköisesti johtaisi ennen pitkää asevelvollisuudesta luopumiseen, ja sen myötä maanpuolustustahto heikkenisi. "

Lähde:
https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads...

Ei kai nyt Halla-aho vaan ole ottanut mallia Trumpista, jolla mieli vaihtuu kuin tuuliviiri. No Fixitistä ei kuitenkaan näköjään ole luovuttu.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas Vastaus kommenttiin #77

On selvää, että Halla-ahon kanta ei edusta koko puolueen näkemystä.

Mutta selvää on varmasti sekin, että Perussuomalaisissa vaihtoehdoista ainakin keskustellaan.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #81

On syytäkin keskustella, ja selvittää sekä julkistaa hyvissä ajoin ennen eduskuntavaaleja 2019 puolueen kanta Suomen Nato-jäsenyyteen. Kaksilla rattailla siinä ei voi ajaa jos haluaa olla uskottava.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas Vastaus kommenttiin #90

# 90

Totta, syytä on keskustella jatkuvasti. Kaksista rattaista ei mielestäni ole kyse vielä silloin, jos Perussuomalaisten puolueohjelmassa havannoidaan _tapaa_, jolla NATOa kohti Suomessa on - mahdollisesti - yritetty suuntia.

Kaikenlaisia voimia on liikkeellä, mitään kansanäänestyksiä ei asiasta ole tehty, tilanne on auki.

Yhtäältä nähdään NATOn vaikutusvalta ja kalustointegraation optiot. Toisaalta on aika selvää, että suomalaiset äidit eivät halua lähettää poikiaan sotimaan jonnekin minne sattuu, koska NATO. Mutta ymmärrystä löytyy myös siihen, että jotakin NATO vastineeksi haluaa, jos kauppoihin suomalaisten kanssa ryhtyy.

Sitten tässä rinnalla kulkee se, että myös Venäjä tekee yhteistyötä NATOn kanssa, esimerkiksi terrorismin torjunaan liittyen. Venäjä ja NATO keskustelevat säännöllisesti keskenään (näin minulle vakuutettiin Brysselin päämajassa).

Edelleen rinnalla kulkee se, että EU ei ole mikään puolustuksellisiin näkökohtiin keskittynyt organisaatio vaan ennen kaikkea Euroopan talousalueen kimppa. Eikä nähdäkseni Suomen kannalta mitenkään hyvä kimppa, koska pientä maata lypsetään yli sen kantokyvyn ja pienen maan toimintaa hankaloitetaan / pyritään hankaloittamaan yli sen kantokyvyn niin, että infra kärsii - ja valtionvelka kasvaa.

Suhteessa EU:hun suomalaiset eivät mielestäni osaa pitää puoliaan. Meillä ei ole satojen vuosien kokemusta hovien juonittelusta. Täällä on ollut pakko keskittyä yhteen satokauteen kerrallaan. Säiden vuoksi ei ole ollut varaa juonitella. Peruna ei ole kasvanut maasta juonittelemalla vaan yksinomaan kovalla työllä. Samoin kaikki muu tässä maassa.

Ja nyt sitten on vielä naapurina Ruotsi, entinen tuki ja turva, jonka nykyinen sisäinen tilanne on mielestäni hälyttävä. Näin siitäkin huolimatta, että Suomessa Ruotsin tilanteesta määrätietoisesti kieltäydytään hälyttymästä (ei uutisoida).

Suomen positio idän (Venäjä) ja lännen (sekoileva, sortuva Ruotsi) välissä ei todellakaan ole mikään herkkupositio.

Siihen päälle sitten ilmastonmuutos ja kaikki mustat joutsenet.

Ankara ilmasto on pitänyt Suomesta loitolla monet sellaiset tuholaiset, jotka lämpimämmissä maissa aiheuttavat paljon harmia metsissä ja pelloilla. Samoin eläintauteja on voitu pitää Suomesta loitolla.

Kovat luonnonolosuhteet ovat rajanneet myös Suomen vetovoimaa ihmisten asuinpaikkana.

Suomi on ollut kuin Euroopan Alaska ja suomalaiset ovat kuin intiaanit; harvinainen, mutta arvokas alkuperäiskansa.

Jos EU nyt lypsää Suomen tyhjäksi ei meillä sitten ole varaa NATO-rensseleihinkään.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #92

"Toisaalta on aika selvää, että suomalaiset äidit eivät halua lähettää poikiaan sotimaan jonnekin minne sattuu, koska NATO. Mutta ymmärrystä löytyy myös siihen, että jotakin NATO vastineeksi haluaa, jos kauppoihin suomalaisten kanssa ryhtyy."

Eletäänkö Perussuomalaisten keskuudessa edelleen näin harhaisessa YYA-ajan propagandamaailmassa vielä tänäkin päivänä? Vähintä, mitä puolueen pitäisi tehdä, olisi antaa vihdoinkin jäsenistölleen paikkansa pitävää tietoa näin voimakkaasti tunnelatautuneissa asioissa.

Nato-jäsenyys ei tietenkään velvoita yhtään jäsenmaata mihinkään muuhun kuin puolustamaan itseään sekä artikla 5:n nojalla liittokumppaneitaan, jos nämä joutuvat hyökkäyksen kohteeksi – hyökkäys yhtä vastaan tulkitaan hyökkäykseksi kaikkia Naton jäsenmaita vastaan. Nämä on sanottu selvästi Naton peruskirjassa. LIsäksi jäsenmaita koskee suositus sijoittaa omaan puolustukseensa 2 % bruttokansantuotteestaan sekä kattaa Naton organisaation kuluja summalla, joka Suomen osalta vastaisi esim. vartioveneen tai koululentokoneen hintaa vuosittain.

On kokonaan toinen asia se, että Naton jäsenmaat voivat täysivaltaisina valtioina omasta tahdostaan liittyä halukkaiden koalitioihin erityisissä tilanteissa, kuten esim. Persianlahden sodissa Saddam Husseinin valloitusretken torjumiseksi, Libyan sisällissodassa tyranni Gaddafin vastustajien kansanmurhan estämiseksi, tai Afganistanin laillisen hallinnon tukemiseksi taleban-kapinallisten terroria vastaan.

Mikään pakko ei yhdenkään Euroopan Nato-maan ole ollut osallistua näihin, vaan jokainen jäsenmaa on täysivaltaisesti päättänyt, osallistuuko se vai ei. YK:n antamalla mandaatilla Nato on toteuttanut esim. ISAF-operaation, johon on osallistunut myös suomalaisia vapaaehtoisia, vaikka emme kuulu Natoon. Yhdenkään suomalaisen varusmiehen ei tarvitse lähteä palvelukseen ulkomaille Suomen Nato-jäsenyyden takia, mikä olisi perussuomalaisillekin äideille tehtävä yksiselitteisen selväksi.

Se "jotakin, mitä Nato vastineeksi haluaa" on Suomen täysipainoinen osallistuminen koko puolustusliiton toimintaan ja ennen kaikkea avun antoa artikla 5:n nojalla, jos joku Nato-maa joutuu hyökkäyksen kohteeksi. Koska Suomella on laaja oma valtioalue puolustettavanaan ja maamme on todennäköisessä eturintamassa, Nato saa erinomaisen vastineen jo siinä, että Suomi torjuu hyökkääjän omalla alueellaan, tarvittaessa liittolaistensa tukemana, eikä päästä hyökkääjää ulottamaan toimiaan pitemmälle muiden jäsenmaiden alueelle Suomen alueelta käsin.

Jos Perussuomaiaiset puolueena tai huomattava osa sen jäsenistöä elää Natoa koskevien väärinkäsitysten vallassa, olisi syytä oikaista ne tosiasioihin perustuen.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

Ja kun nyt kerran asian äärellä ollaan, haluan omasta puolestani, omaan henkilökohtaiseen vakaumukseeni perustuen, esittää, että NATOa ja EU:ta ylempikin auktoriteetti on olemassa: Jumala.

Suomen lainsäädännön kivijalkana on yhä hahmotettavissa ne 10 käskyä, jotka Mooses kivitauluissa sai Jumalalta. Elämäntapamme tässä maassa on hyvin pitkälle rakentunut näiden päälle ja varaan.

Raamatussa kehotetaan "pitämään rukouksia ja kiittämään kaikkien ihmisten puolesta, kuningasten ja kaiken esivallan puolesta, että saisimme viettää rauhallista ja hiljaista elämää kaikessa jumalisuudessa ja kunniallisuudessa. Sillä se on hyvää ja otollista Jumalalle, meidän vapahtajallamme, joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden." (1.Tim. 2:1-4)

Rahan ja materian perässä juostessa 10 käskyä ovat unohtuneet ja seuraukset ovat sen mukaiset: perustamme horjuu ja sitä horjutetaan.

Pienen kansan jäsenet ovat alkaneet riidellä keskenään ja avanneet rajansa myös sellaiselle ajattelulle, joka aikaisemmin olisi tunnistettu omalle uskolle vieraana. Kristillinen perintömme, joka on ylläpitänyt yksimielisyyttämme, on haurastumassa.

Ei tarvitse kuin siirtyä muutama sata kilometriä itään, niin nähdään, millainen on yhteiskunta, josta tämä perintö puuttuu. Vestigia terrent.

"Sillä ei Jumala ole määrännyt meitä vihaan, vaan saamaan pelastuksen Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta, joka on kuollut meidän edestämme, että me, valvoimmepa tai nukuimme, eläisimme yhdessä hänen kanssaan." (1.Tess. 5:9,10)

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Ja kun nyt kerran asian äärellä ollaan, haluan omasta puolestani, omaan henkilökohtaiseen vakaumukseeni perustuen, esittää, että NATOa ja EU:ta ylempikin auktoriteetti on olemassa: Jumala."

Suomessa se on ylilääkäri.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

Tässä vielä linkki Ari Pesosen blogiin, jossa on aiheeseen liittyvää sisältöä:

http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264202...

Ja Arin puheenvuoroon liittyen vielä sellainen kommentti, että komponenttien alkuperämaa voi olla hyvin mielenkiintoinen kysymys.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset