pasi majuri grab them by the balls, heart and mind will follow

Kuka valvoo oikeusasiamiestä?

Eduskunnan oikeusasiamies on viime vuosina tehnyt kaksi päätöstä, joiden laillisuutta voi arvostella. Olisiko syytä tarkastella kyseisiä päätöksiä maan ylimpien lainoppineiden taholta? Itse pidän oikeusasiamiehen päätöksiä jopa lainvastaisina ja ihmisoikeuksia rikkovina.

Apulaisoikeusasiamies Sakslin katsoi kantanaan päätöksessä 2296/2015, että rikoksesta epäillyltä voi ottaa sormenjäljen vaikka voimatoimia käyttäen epäillyn matkapuhelimen lukituksen avaamiseksi. Selvityksestä kävi hyvin ilmi se, että toimenpide ei selvästikään sisältynyt lakiin eikä edes viranomaisille ollut selvää, millä perusteella sormenjäljet lopulta otettiin. Kyse ei ollut henkilökatsastuksesta, josta on säädetty pakkokeinolain 8:32 pykälässä. Oikeusasiamies rinnasti sormenjäljen ottamisen pakkokeinolain 9:3 pykälän henkilötuntomerkkien ottamiseen, vaikka niiden ottaminen ja ottamisen tarkoitus eroavat kuin yö ja päivä voimatoimin tapahtuvasta tiedonsaamisesta epäillyn puhelimen avaamiseksi. Sakslin lopuksi katsoi yhden virkkeen verran, että epäillyn itsekriminointisuojaa ei ollut loukattu.  

Apulaisoikeusasiamies Pölönen katsoi hänkin omassa päätöksessään 6374/2017, että rikoksesta epäiltyyn voidaan kohdistaa voimatoimia silloin kun yritetään saada epäillyn matkapuhelin auki. Myös Pölönen piti selvänä, ettei epäillyn itsekriminointisuoja ollut vaarantunut.

On helppo veikata, että silloin kun viranomaiset jatkossa yrittävät väkisin availla epäiltyjen puhelimia kohdistamalla esitutkinnassa voimatoimia epäiltyyn, viranomaiset vetoavat näihin kahteen päätökseen.  

Kyse on ilmeisestä kiduttamisesta tiedon saamiseksi epäillyltä. Kun rikoksesta epäiltyyn kohdistetaan riittävästi voimaa kivun tuottamiseksi, jossain vaiheessa joko epäilty loukkaantuu fyysisesti tai kivun vuoksi hän murtuu luovuttamaan jopa itselleen vahingollisia tietoja viranomaiselle. Pölösen tapauksessa kuusi poliisimiestä ja yksi vartija osallistui toimenpiteeseen ja epäilty oli voimakkaan kivun takia murtunut ja luovuttanut tietoja rikollisesta toiminnastaan.

Asiassa voidaan perustellusti todeta myös, että vähintäänkin esitutkinnassa on hankittu rikoksentekijälle itselleen haitallista tietoa oikeudenkäymiskaaren 17:18 pykälän säätämän vaitiolo-oikeuden vastaisesti. Saman lain 17:25 pykälän mukaan tuomioistuin ei saa hyödyntää kiduttamalla tai vaitiolo-oikeutta rikkomalla hankittua todistetta. Esitutkintalain 4 luku kertoo yksiselitteisesti siitä miten epäiltyä tulee kohdella että hänellä on muun muassa oikeus olla myötävaikuttamatta oman rikoksensa selvittämiseen. Perustuslain 7 pykälän mukaan ketään ei muun muassa saa kiduttaa, sama kidutuskielto löytyy Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklasta.    

On jopa riidatonta, että rikoksesta epäillyn puhelimessa olevat tiedot haluttiin saada selville vaikka voimatoimia epäiltyyn kohdistamalla. Käytännössä kyse oli rikoksesta epäillyn itsekriminointisuojan murtamisesta voimatoimia käyttämällä ja jopa kiduttamalla. Kyse ei ollut henkilötuntomerkin ottamisesta, koska sormenjälkien ottaminen tapahtuu eri tavalla, eri alustalle ja vertailu- ja rekisteröimistarkoituksessa. Epäillyn sormien kivulias repiminen auki ja laittaminen väkisin hänen omalle puhelimelleen, jotta laitteesta saataisiin vaitiolo-oikeudesta huolimatta tietoa hänen omista rikoksistaan, on pelkästään epäillyn oman laitteen avaamista väkisin epäiltyä kiduttamalla, ei henkilötuntomerkin ottamista. Kun laissa ei ole viranomaiselle säädetty tällaista oikeutta, kyse on laittomasta toiminnasta.

Edellä mainituin perustein en pidä oikeusasiamiehen päätöksiä miltään osin laillisina enkä kovinkaan suurta oikeustieteellistä ammattitaitoa osoittavana.

 

https://www.oikeusasiamies.fi/

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Juhani Vehmaskangas

"On helppo veikata, että silloin kun viranomaiset jatkossa yrittävät väkisin availla epäiltyjen puhelimia kohdistamalla esitutkinnassa voimatoimia epäiltyyn, viranomaiset vetoavat näihin kahteen päätökseen."

Tuo on täysin totta. Tehdyt päätökset antavat (poliisi)virkamiehille suojaa kun he toimivat laittomasti.

Kirjoituksesi alussa toteat: "Eduskunnan oikeusasiamies on viime vuosina tehnyt kaksi päätöstä, joiden laillisuutta voi arvostella."
-miten niin kaksi? Kyllä noita löytyy helposti enemmän kuin kaksi.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Tsekkasin nuo vain nuo kaksi joten en muilla lähde spekuloimaan. Kiitoksia muuten että löysit jutun. Se meinasi mennä täysin ohi.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Aikanaan tk:ssa poliisi nk. veti turpiin rattijuoppoa, joka yritti kieltäytyä verikokeesta. Minä katsoin toiseen suuntaan. Taisi liukastua saippuaan...

Käyttäjän ArtturiHard kuva
Artturi Hård

Verikoe tietyissä tapauksissa otetaan vaikka väkisin.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Kyse on henkilökatsastuksesta josta säädetään laissa. Muistan itsekin aiemmalta uralta kun rattiepäilty riehaantui täysin verikokeeessa. Lievällä kaulan kohdan happitaseen säätelyllä kaveri rauhoittui sen verran että lääkäri sai homman hoidettua. Silloin ei oltu kuultukaan heijasteisesta sydänpysähdyksestä mikä on riskinä hapetuksissa.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Valtakunnansyyttäjän pitäisi puuttua asiaan yleisen edun nimissä. Tässä se nimittäin on nimenomaan kysymyksessä. Virkamiesten voidaan annetuilla tiedoilla epäillä syyllistyneen rikoslain 11 luvun 9:n tunnusmerkistön täyttävään tekoon, eli siis kidutukseen.

Oikeusasiamiehen kanslia ei ole sellainen lainkäyttäjä, jonka päätökset sitovat tuomioistuinta.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Ei taida kanslerin toimivalta riittää. Yritin miettiä että kuka eoa: ta oikeasti valvoo enkä osaa sanoa. Toivottavasti maan joku professori herää ja jyrähtää Aurejärven tapaan. Aurejärvihän aikanaan mätti KKO: n tuomareiden ammattiosaamista kunnolla.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Ei riitä oikeuskanslerilla toimivalta, mutta valtakunnansyyttäjä voi antaa KRP:lle määräyksen rikostutkinnan aloittamisesta. Kidutuksen minimi on kaksi vuotta, maksimi kaksitoista vuotta vankeutta, joten molemmat asiat voi vielä huoletta tutkia.

Juhani Vehmaskangas Vastaus kommenttiin #6

Lisäksi kyseessä on yleisen syytteen alainen rikos. Pitäisi siis riittää kun kuka tahansa asiasta VKSV:oon vinkkaa... (no jaa :-( )

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Ei kait sinua Pasi kuitenkaan yllätä, että eduskunnan apulaisoikeusasiamies tuntisi kaikki lait? Onhan näitä tapauksia varmasti olemassa. Omassa tapauksessani jätti huomioimatta kokonaan yhden erittäin tärkeän ja olennaisen lain ratkaisussaan, vähän muustakin virheellisyyksistä puhumatta. Ihmisiähän ne vain sielläkin ovat.

Ja löytyyhän sille oikeusasiamiehellekin rajat ja keinoja puuttua toimintaan, mutta kovin on vaikeata saada eduskuntaa puuttumaan.

Suomen perustuslaki 117 §

Oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen oikeudellinen vastuu

Oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen virkatointen lainmukaisuuden tutkimisesta, syytteen nostamisesta heitä vastaan lainvastaisesta menettelystä virkatoimessa sekä tällaisen syytteen käsittelystä on voimassa, mitä 114 ja 115 §:ssä valtioneuvoston jäsenestä säädetään.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Vesku, kyse olikin siitä kuka eoa:ta valvoo. Kanslerilla ei ole toimivaltaa valvoa ja kansanedustajat ovat käytännössä valvottavia.

Mitä mieltä tutkivana poliisina olet noista ratkaisuista?

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Tuo sinun alustuksesi ei kerro ihan kaikkea. Onko tässä ollut kyse ns. laite-etsinnästä, kun puhelin on pitänyt saada auki, että sieltä saadaan kerättyä laissa tarkoitettua tietosisältöä epäillyn puhelimesta (telepäätelaitteesta)?

Eihän tässä silloin ainakaan henkilötuntomerkkien ottamisesta ole kyse, joten siltä osin päätös on pielessä. En itse kuitenkaan näe, että kyse olisi kiduttamisesta, kun voimatoimia on käytetty, että puhelimen tietoihin päästään käsiksi.

Onko voimatoimien käyttö perusteltua puhelimen avaamiseksi ja onko käytetty kyseisen toimenpiteen suorittamiseksi voimatoimia enemmän kuin on tarpeen, niitä olisi mielestäni pitänyt pohtia voimassaolevien säännösten puitteissa. Jos voimatoimiin ei ole oikeutta ja on käytetty liikaa voimatoimia, niin silloinhan kyse on lähinnä epäillystä virkavelvollisuuden rikkomisesta ja pahoinpitelystä.

Epäilyllähän ei ole velvollisuutta luovuttaa tarpeellisia salasanoja ja muita vastaavia tietoja, että puhelimeen päästään käsiksi (pakkokeinolaki 8 luku 23 § 3 mom.), joten mihin se viranomaisen oikeus silloin perustuu? Kuten hyvin tiedämme, jos on syytä epäillä rikosta, niin poliisirikosasiat kiertää vksv:n kautta.

Ei minun tietämys tässä tämän pidemmälle riitä.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Mainittakoon, että kerran yritin eduskunnan perustuslakivaliokuntaa saada puuttumaan oikeuskanslerin täysin virheelliseen ratkaisuun. Sinne se hautautui, kun oli vielä vaalit ja porukka vaihtui.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Sellainen juttu vielä, että jos pystyy osoittamaan, että apulaisoikeusasiamies on tehnyt virheellisen päätöksen, niin ainahan voi pyytää ko. päätöksen tehnyttä apulaisoikeusasiamiestä miettimään päätöstään uudelleen, jotta korjaisi sen. Olen näinkin toiminut ja kerran sain oikeuskanslerin oikomaan virheellistä ratkaisuaan virheellisten tietojen osalta, mutta lopputulokseen se ei vaikuttanut mitään, vaikka päätös oli mielestäni kokonaisuudessaan virheellinen. Senhän me myös tiedämme, ettei näitä päätöksiä ole helppo saada oikaistua, kun eivät ne useinkaan halua myöntää tehneensä virhettä. Mikään ei ole kuitenkaan kiveen hakattua, joten tässä näitä mahdollisuuksia nyt on, mitä olen tuonut esille näissä omissa kommenteissani.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Meidänhän pitäisi tehdä Suomessa tuo perustuslain kokonaisuudistus, jossa nämä laillisuusvalvojatkin pantaisiin samalla paremmin ruotuun. Samoin pitäisi nämä poliisirikosasiat saattaa oikeusministeriön alle perustettavan tutkintatuomarijärjestelmän alle, että saataisiin tämä järjestelmä siltäkin osin uskottavammaksi ja puolueettomammaksi. Olen tällaista ehdotusta vienyt eteenkin päin, kun sitä minulta kysyttiin.

Nämä asiat vaatii joka tapauksessa laajaa poliittista tahtoa ja perustuslain muuttaminen on iso asia, kuten tiedät ja miten saisit ensin eri poliittiset puolueet tähän mukaan, on myös iso kysymys. Eduskunnassa on niin paljon kansanedustajia, jotka eivät edes itse ymmärrä näistä asioista paljon mitään, miksi uudistusta kaivattaisiin, niin haastetta tässä riittää.

Monet kansalaiset tiedostaa nämä puutteet, mutta miten valita sellaiset kansanedustajat, jotka tähän pystyisivät, niin siinäpä pulma. Ja kun kaikki ei käy edes äänestämässä.

Eihän noita muitakaan uudistuksia tahdo saada eteenpäin, kuten hyvin tiedämme. Politiikassa kaikki on mahdollista tai mahdotonta, ihan miten vaan. Tämä on nähty jo tässä kuntapolitiikassakin. Meitä on moneksi, mutta sen kanssa on vain elettävä. Kukaan ei ole seppä syntyessään ja asiat tuppaa kieltämättä olemaan monimutkaisia ja vaikeasti hallittavia.

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

Suomen oikeuslaitokseen ei ole voinut luottaa enää pitkään aikaan. Ratkaisujen taustalla voi olla melkein mitä tahamsa, ja on naiivia kuvitalla, että kun asiasta on annettu tuomio, niin ratkaisu olisi aina tehty rehellisin, tasapuolisin ja objektiivisin perustein.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Ymmärtämättömyyttä laista esiintyy kaikkialla, niin myös oikeuslaitoksessa. Kukaan ei ole täydellinen ja lakeja on paljon, joten on inhimillistä, ettei kukaan edes pysty hallitsemaan kaikkea.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Levonen, tuomioistuimen osalta, joka on kollegio, väitteesi ei saa kerta kaikkiaan pitää paikkaansa. Vanha roomalainen maksiimi lähtee siitä, että oikeus tuntee lain, iura novit curia. Yksittäisten viranhaltijoiden osalta lipsunta voidaan jollain tavoin ymmärtää, ei kollegiolta.

Jos maksiimi ei pidä kutiaan, asia tulee kiireesti korjata.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset