pasi majuri grab them by the balls, heart and mind will follow

Kansanedustajalle vahinko, duunarille petos

Kertokaapa viisaammat miten eroaa vihreiden kansanedustajan saama ilmeisen perusteeton korvaus duunarin saamasta perusteettomasta tuesta? No, duunari saa perusteettoman tuen nostamisesta rikostuomion, kansanedustaja vain korotetun korvauksen.

Päivän IL kertoi että vihreiden Jani Toivola on nostanut korotettua kulukorvausta Riihimäellä omistamastaan asunnosta, kuukausitasolla reilu 300 euroa. Toivola on ilmoittanut Riihimäellä omistamansa ja pitkään tyhjillään ja myynnissä olleen asuntonsa vakituiseksi asunnokseen, samalla kun on tosiasiallisesti asunut Helsingissä. Jutusta ei käy ilmi, onko kulukorvaus katsottu perusteettomaksi ja joutuuko sen maksamaan takaisin. Julkisesti hän on pitänyt tosiasiallisena asuinpaikkana Helsinkiä.

Kun Suomessa duunari ilmoittaa Kelalle olevansa työtön ja saa asumistukea 300 euroa kuukaudessa, ja käy töissä, duunari löytää itsensä usein petossyytten kanssa käräjäoikeudesta. Samoin petossyytteen voi saada opiskelija, joka nostaa opintotukea vaikka opinnot eivät etene. 

Kaikissa tapauksissa tahallisuus on objektiivisesti katsottuna sama, eli jokainen tiennyt saavansa tukea tai korvausta ilmeisen väärin perustein.

Voiko lakeja säätävää kansanedustajaa pitää perustellusti hölmömpänä kuin duunaria tai opiskelijaa? Millä perusteella kansanedustajan toiminta voidaan katsoa johtuvan tietämättömyydestä, ei hyötymistarkoituksessa tehdystä tahallisesta toiminnasta, joka yleensä on rikossyytteen saamisen edellytys? Kun duunari sanoo ettei tiennyt tekevänsä väärin, se säännöllisesti katsotaan huonoksi perusteeksi. Jos Toivolan saama korvaus katsotaan, tai on jopa jo katsottu perusteettomaksi, olisiko syytä kysellä asioita myös esitutkinnan puolella? 

Ja hei, nyt kyse oli vain yhdestä tapaujsesta. Jätetään tällä kertaa suosiolla syrjään muut touhuilut, saunassa asujat, jalasmökkiläiset jne.

 

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005831906.html

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

En tiedä miksi jalasmökkiläiset pitäisi jättää pois tästä tarkastelusta?

Tokihan oikea asunto yli 30 kilometrin päässä on eduskunnan säädösten mukainen peruste saada kakkossasunnosta ylimääräistä kulukorvausta. Jos Riihimäen asunto olisi mennyt kaupaksi, niin sitten hänellä ei olisi ollut enää perustetta saada sitä ylimääräistä korvausta, koska siitä asunnosta ei olisi enää ollut kustannuksiakaan. Nyt hän tuskin on mitään ylimääräistä tienannut, koska on joutunut maksamaan vähintäänkin yhtiövastiketta suurin piirtein saman verran.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Löysitkö Juha jostain että kyse oli asiallisesta korvauksesta? Yritin itse tsekata..

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ainakin ne on maksettu sääntöjen mukaisesti.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri Vastaus kommenttiin #8

No niinhän ne maksaa tuet duunareillekin kunnes käry käy.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Iltalehden mukaan Jani Toivola siirtää kirjansa Helsinkiin.

    – Olen päättänyt siirtää perheeni kirjat Helsinkiin, josta tulee nyt pysyvä kotipaikkamme.

Ilmeisesti toisessa asunnossa oli lähinnä varastoitu kirjoja, jotka Toivola nyt päätti siirtää Helsinkiin.

Hyvä niin. Kirjat ovat nykymaailmassa vähenevä luonnonvara, joiden säilytys on aivan mielekäs tavoite Vihreille.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri
Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Voithan Pasi tehdä rikosilmoituksen ja katsoa ylittääkö syytä epäillä kynnyksen ja joutuisiko Toivola esitutkintaan, eikös juu?

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri
Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Eikös asia olisi ollut lähinnä päinvastoin tuon kulukorvauksen oikeellisuuden kannalta, jos hän olisi pääsääntöisesti majaillut siellä Riihimäellä ja pitänyt vain lumekakkosasuntoa Helsingissä?

Käyttäjän ArmasAallontie kuva
Jari Partala

Juridiikka asia erikseen, maalaisjärjellä ajateltuna järjestelty petos. 2016 kirjat Riihimäelle, ei asuttu päivääkään, mutta samaan aikaan alettu nostaa korvausta. Kaikenlaiseen veronmaksajien rahojen täytyy venyä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Olen varma, ettei hän ole asuntoa varta vasten hankkinut siksi, että voisi huijata päivärahoja, koska siitä asunnosta on todennäköisesti ollut vähintäänkin vastaavat kustannukset.

Mikään laki tai säädös ei estä kansanedustajaa muuttamasta toiselle paikkakunnalle kesken vaalikauden.

Ja mitä tulee varsinaisessa vakituisessa kotiosoitteessa majailemiseen tai sen ajalliseen vähyyteen, niin juuri sen etäisyyden haitan vuoksihan kansanedustajille maksetaan kulukorvausta kakkosasunnon ylläpitämisestä Helsingissä. Ei siis siitä Riihimäen asunnosta, vaan Helsingin asunnosta. Asunto-osake Riihimäellä ei ole mikään jalasmökki, joka selkeästi oli huijausta.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Ei, jalasmökki ei ole ollut vakituinen asunto. Tämä selvä. Ei kai kuitenkaan tyhjillään olevaa asuntoa ole pidettävä vakituisena asuntona (käsitys tyhjästä tulee IL:n uutiskirjoituksesta)? Asunto-osake on ollut myytävänä n. pari vuotta. Mikä tuosta asunnosta tekee varsinaisen asunnon? Mikäli on jäänyt edelleen kirjoille tuohon asuntoon, niin ei sillä pidä olla merkitystä arvioitaessa vakituisessa käytössä olevana asuntona.

On mielenkiintoista katsoa eduskunnan kansliatoimikunnan menettelyt tässä tapauksessa verrattuna aiempaan tapaukseen, jossa on uhkailu päällä verovapaan kustannuskorvauksen osittaisesta takaisinperinnästä, ja kuitenkin vuokrattua tilaa on käytetty tilapäiseen asumistarkoitukseen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #18

Toivola on ilmoittanut, että hän on Helsingissä majaillut eri vuokra-asunnoissa kansanedustajuutensa aikana ja tuo Riihimäen asunto on hänen ainoa omistusasuntonsa, joka siis kyllä on ollut pari vuotta myynnissä, mutta ei ole mennyt kaupaksi.

Kakkosasuntoa koskevat kulukorvaukset ovat välttämätön järjestely, jotta eri puolilta Suomea eduskuntaan valitut olisivat jollain tavoin enemmän samalla viivalla pääkaupunkilaisten kanssa. Säädöstä on hankala kirjoittaa niin, että se ottaisi kaikenlaiset monenkirjavat rajatapaukset huomioon. Mielestäni ei ole syytä nostaa suurta meteliä tuosta muutamasta sadasta eurosta kuukaudessa, kun tosiasiassa mitään sääntöjen vastaista ei ole tapahtunut ja nyt lisäksi kirjatkin siirretään Helsinkiin asunnon myynnin pitkittyessä.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #19

Selittelemällä ei todellisuus muuksi muutu. Eduskunnassa kun muutoinkin näyttää olevan erilaiset säännöt kuin tavalliselle tallajalle. Koitahan selitellä vastaavanlaisen asumisjärjestelyn tilannetta asumistukeen, niin saattaa tulla yllätys vastaan.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Olisi parasta jos kansanedustajien rahat maksaisi Kela. Niillä on prosessit tällaiseen.

Nyt näkyy olevan rinnakkainen järjestelmä verovarojen jakeluun missä kohdellaan silkkihansikkain.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Tuskin duunarikaan saa syytettä petoksesta, kun se tapahtuu työsuhteessa ja kohdistuu työnantajaan. Esim. jos laskutat matkalaskulla työnantajalta ylimääräisiä kilometrejä, ilmoitat päivärahaan liittyvät ajat liian pitkiksi tai olet poissa työstä ja kirjoitat tuntilistaan olleesi työssä. Jos työnantaja on ehtinyt jo maksaa nuo, niin niitä ei ehkä voida periä takaisin, ellei työntekijä niitä myönnä vääriksi.

Työajan noudattamatta jättämiseen liittyvä väärinkäytös ei johda mihinkään, vaikka siitä tehtäisiin tutkintapyyntö ja olisi olemassa selvä näyttö.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

#12:

”Esim. jos laskutat matkalaskulla työnantajalta ylimääräisiä kilometrejä, ilmoitat päivärahaan liittyvät ajat liian pitkiksi tai olet poissa työstä ja kirjoitat tuntilistaan olleesi työssä.”

Jokainen noista luettelemistasi teoista täyttää petoksen tunnusmerkistön. Katso RL 36:1 niin viisastut.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Varmaan täyttävätkin petoksen tunnusmerkistön. Mutta onko sillä käytännön merkitystä, jos se ei johda mihinkään?

Muistan erään tapauksen, kun työntekijät olivat matkatyössä. Tekivät nelipäiväistä työviikkoa ja tekivät perjantain sisään. Heidän piti olla torstaina työssä klo 17 asti. Kuitenkin he olivat tankanneet käyttämänsä työnantajan auton n. 150 km päässä komennuspaikalta jo klo 15. Tämä kävi ilmi luottokorttilaskuista ja tätä oli tapahtunut useita kertoja.

Helsinkiläinen asianajaja hoiti juttua ja teki siitä varmaan tarvittavat toimet petosjutun hoitamiseksi. Kysyin kerran johtiko tuo mihinkään ja hän sanoi, että se ei johtanut mihinkään. En muista, mikä oli viranomaisten vastaus, saattoi olla taloudellisen merkityksen vähäisyys.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #14

No voi herranen aika. Syyttäjä voi tehdä syyttämättäjättämispäätöksen rikoksen vähäisyyden vuoksi.

Oliko muita yhtä huonoja esimerkkejä? Minäpä kerron paremman. Työntekijä uusi kotinsa viemärit työnantajaltaan anastamillaan tarvikkeilla, jotka hän oli merkinnyt toisella työmaalla kuluneiksi. Syyte tuli ja rangaistus, ei kylläkään petoksesta.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri Vastaus kommenttiin #14

Ei kannata tehdä laajoja johtopäätöksiä yhden tapauksen vuoksi.

Pitkäaikainen epärehellinen toiminta tai kunnon vahinko kerralla voi johtaa helposti rikostutkintaan ja riippumatta syyttäjän ratkaisusta, jättääkö vähäisyyden takia syyttämättä, duunarilta voi loppua myös työt epärehellisestä toiminnasta työnantajaa kohtaan.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen Vastaus kommenttiin #16

Se varmaan riippuu työntekijän asemasta miten toimintaan suhtaudutaan. On kirjanpitäjiä, jotka siirtävät rahoja omalle tililleen tai sitten näitä sekatyömiehiä, jotka "varastavat" työaikaa. Rahan ja tavaran ottaminen on mielestäni eri asia kuin tuollaiset työaikaan, korvauksiin yms. liittyvät.

Kokemukseni mukaan kun työnantaja on maksanut rahat työntekijälle, niin peli on menetetty. Työnantajan tulee olla huolellinen palkkaa maksaessaan ja huolimattomuus menee työnantajan vahingoksi. Tietysti selvät laskuvirheet voi oikaista, mutta tulkinnanvaraisuudet, esim. kilometrimäärät pitäisi tarkistaa maksaessa.

Max tuossa kommentissaan toteaa, että huono esimerkki se mistä kirjoitin. Näitä, työnantajan kannalta huonoja esimerkkejä, minulla on muistissa runsaasti lähes kolmekymmentävuotisen kokemuksen perusteella työsuhdeasioiden parissa.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri Vastaus kommenttiin #20

Hyvä veikkaukseni on että noissa ajoaika- ja korvausjutuissa selkeät ja isot vahingot päätyvät rikosjuttuina oikeuteen, pikku epäselvyydet ja väärinkäytökset sovitaan siten että liikaa maksetut palautetaan kaikessa hiljaisuudessa ja irtisanoudutaan yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa.

Tuo yhteisymmärrys tarkoittaa vaihtoehtoisesti rikosilmoitusta jolloin nallin napsahtaessa duunari saa tuomion ja silti irtisanomis-/purkulapun käteensä. Helppo veikata, kumpi on duunarille helpompi ratkaisu.

Joku joka tekee puhtaasti työsuhdejuttuja työkseen osannee kertoa tarkemmin. Itse olen noita ns. sovintoja aina välillä tsekannut ettei niihin liity epäasianmukaisuuksia.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset