pasi majuri grab them by the balls, heart and mind will follow

Väyrysen jatkuva valehtelu

Presidenttiehdokas Paavo Väyrynen näyttää laittaneen mopossa ison vaihteen päälle ja soittaa Neuvosto-Suomen aikaista gramofonia. On jotenkin säälittävää miten osa ihmisistä nielee kaiken, mitä herralta irtoaa. On aika tsekata, mitä gramofonista on tähän asti irronnut.  

Väyrynen väitti eräässä tv-tentissä, että presidentti Niinistön johdolla olisi rikottu perustuslakia ja menty siten laittomasti euroalueeseen. Valetta. Perustuslakia ei ole rikottu, sitä ei ole näytetty rikotun eikä rahaliittoon liittymisessä ole ollut pienintäkään lainvastaisuutta. Väyrysellä on ollut 20 vuotta aikaa todistaa väitteensä oikeaksi, mutta herralta ei ole tullut laittomuusväitteensä tueksi ainuttakaan faktaa. Väyrynen ja kumppanit unohtavat, että eduskunta on maan ylin vallankäyttäjä ja se on hyväksynyt euroalueeseen liittymisen aikanaan perustuslakivaliokunnan tulkinnalla. Se, että 20 vuodessa maassa on istunut lukuisia eduskunnan kokoonpanoja, jotka kaikki ovat hyväksyneet menettelyn siihen puuttumatta, merkitsee Väyryselle vähän. Sekään ei merkitse Väyryselle mitään, että maan ylimmät lainvalvojat ja laintuntijat ovat pitäneet menettelyä laillisena jo aikanaan ja myös edelleen.  

Väyrynen on myös antanut ymmärtää, että Suomi liittyi ns. isäntämaa-sopimukseen laittomasti. Väyrynen on tässä liittynyt niiden lukuisten hölmöläisten joukkoon, jotka eivät ymmärrä MOU-sopimuksesta edes sen nimeä, saati tarkoitusta. Kaikkein vähiten nämä hölmöläiset ymmärtävät sopimuksen mahdollisista velvoitteista tai oikeuksista. Väyrynen tietää hyvin, että yhteisymmärrysmuistion hyväksyminen on tehty eduskunnan tieten ja suostumuksella, ja että eduskunta vallan ylimpänä käyttäjänä voi halutessaan milloin tahansa mitätöidä muistion. Mitään lakia ei ole rikottu eikä vähimmässäkään määrin näytetty rikotun. Kun eduskunta voi milloin tahansa puuttua asiaan, mikä on siis se laittomuus, jonka eduskunta parhaillaankin hyväksyy? Jos Väyrynen ja kumppanit kiistävät eduskunnan tahdon, sille ei voi mitään kuten idiotismille harvoin voi.

Väyrynen on äskettäin väittänyt, että Lissabonin sopimus velvoittaa antamaan sotilaallista apua. Bullshittiä. Ei velvoita ja tämän tietää lapsikin, joka osaa lukea, mutta ei näköjään Väyrynen. Artikla ei vastaavasti velvoita EU-maita antamaan kriisissä sotilasapua Suomelle, mikä sekin on päättäjien tiedossa. 

Väyrynen on myös väittänyt, että presidentti Niinistö olisi jälkeenpäin todennut euroalueeseen liittymisen olleen virhe. Bullshittiä. Väyrysen mukaan Niinistö voi itse todistaa asian. Niinistö on sen tehnyt: Väyrysen väite ei pidä paikkaansa.

On valitettavaa, että presidentiltä ei perustuslain mukaan vaadita rehellisyyttä, riittää, että on syntyperäinen Suomen kansalainen. Olisiko syytä muuttaa perustuslakia, jotta kaikenmaailman väyryset eivät jatkossa pääse edes ehdolle? Hyvä veikkaus on, että muuten saamme kokea saman uudellen kuuden vuoden päästä ja taas siitä eteenpäin samalla kaavalla kuuden vuoden jaksoissa. 

    

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (43 kommenttia)

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Väyrynen olisi Suomen Trump joka twiittaamisen asemesta ottaisi kantaa kaikkiin asioihin ja niin olisi vauhtia politiikassa.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

"On valitettavaa, että presidentiltä ei perustuslain mukaan vaadita rehellisyyttä..."

Jos vaatimuskena olisi rehellisyys, niin mitä se käytännössä tarkoittaisi?

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

On pikkuisen ristiriitaista että ensin levitetään kansan pariin autoritääriskonservatiivisia ajatusmalleja ja sitten kauhistutaan kun kansa alkaa ihailla Putinin Venäjää.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Mauno Koivisto on todennut vaaliväittelyssä, kun 'pakotettiin' sanomaan viereisestä ehdokkaasta jotain positiivista, että "sinnikäs kaveri". Koska sinnikkyys yleensä palkitaan, uskon Paavon ajan koittavan 2048.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Aikamoista perustelematonta vuodatusta. Kaikkia ei jaksa oikoa mutta tässä yksi:

Ulkoministeriö: SELVITYS EUROOPAN UNIONIN LISSABONIN SOPIMUKSEEN SISÄLTYVÄSTÄ
KESKINÄISEN AVUNANNON VELVOITTEESTA

"Lissabonin sopimukseen sisältyvä avunantovelvoite luo unionin jäsenmaille velvoitteen puolustaa toisiaan aseellisen hyökkäyksen kohdistuessa johonkin niistä"..."Kansainvälisoikeudellisena velvoitteena avunantolauseke tulee rinnastaa muihin Suomea velvoittaviin sitoumuksiin. Avunantolauseke velvoittaa Suomea sotilaallisen hyökkäyksen tilanteessa antamaan apua muille EU:n jäsenvaltioille ja oikeuttaa Suomea vastaavassa tilanteessa pyytä-ään muilta apua. "

file:///C:/Users/jukka/Downloads/Selonteko10%204%2...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Miten se että on velvoitettu antamaan apua kumoaisi väitteen, että ei ole velvoitettu antamaan sotilaallista apua? Nuohan ovat kaksi täysin eri asiaa. Et kai väitä ulkoministeriön selvityksestä olevan johdettavissa, että Suomi olisi velvoitettu lähettämään sotilaita taistelutehtäviin toiseen maahan?

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Max ehti näköjään napauttaa nappiin. Tack.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Noihin Majurin vuodatuksiin on julkisuudessa esitetyt perusteet. Väyrynen toistuvasti väistää perusteet ja uusii väitteensä sellaisenaan.

Lissabonin sopimuksessa ei velvoiteta lähettämään sotilaita maahan, jota vastaan on hyökätty. Tämän Väyrynenkin on tarkistanut, ennen kuin itse äänesti sopimuksen hyväksymisen puolesta.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Tuossa Niinistö tosiaan pääsi lyömään suoraan vastapalloon. Todella sanojensa takana oleva mies olisi pyytänyt eron ministerin tehtävästään ja äänestänyt eduskunnassa sopimuksen hyväksymistä vastaan. Kumpikaan noista toimenpiteistä ei olisi heilauttanut sen kummemmin hallitusta kuin sopimustakaan mutta olisi kertonut sitten, että äijä oli sitä mieltä, että sopimus on kelvoton.

Nyt se kuitenkin oli parempi kuin ministerin paikasta luopuminen.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Tuo antamani linkki ei toimi enkä pysty sitä muuttamaan. Tässä parempi:
http://formin.fi/public/default.aspx?contentid=324...

Vakavalla asialla ei kannata saivarrella. Majurin ainakin koulutuksensa perusteella tämän ymmärtää. Kriisitilanteessa ei sanoilla kikkailla. Lukekaa ihmeessa tuo raportti. Siitä käy ilmi kuinka monimutkainen asia on. Kyse ei ole sanaleikeistä.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Lue kommentti 6 äläkä viitsi leikkiä hölmöä. Et selvästi ymmärrä asioita.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

"Velvoitteen täytäntöönpanoon varautumisen painopiste on selkeästi kansallisella tasolla ja jäsenmaiden kansallisen harkinnan varassa, sillä velvoitteen voimaantuloon ei liity yhteisten sotilaallisten valmiusjärjestelmien perustamista EU:n tasolle."

Tiilikainen, s. 38.

Juha Hämäläinen

Vastaava kuin NATOn artikla 5. Se ei velvoita mihinkään, mutta on kaunis uskonkappale.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri Vastaus kommenttiin #15

Pieleen meni Hämäläinen.

Artikla 5 velvoittaa aseellisen hyökkäyksen tapauksessa jäsenmaita ryhtymään sellaisiin harkintansa mukaisiin itsepuolustustoimiin, joilla palautetaan alueen turvallisuus ja sen jälkeen ylläpidetään se. Kyse on YK:n mukaisista itsepuolustustoimista, velvollisuudesta ryhtyä toimiin ja näillä pakkotoimilla alueen turvallisuuden palauttamisesta. Kun kaikki Nato-maat ovat jo ennakkoon ilmoittaneet peruskirjan artikla viiden tarkoittavan nimenomaan hyökkäyksen kohteeksi joutuneen maan sotilaallista auttamista, artikla viidestä tai sen harkinnanvarasta ei ole mitään epäselvyyttä. Epäselvyyttä ei ole sisällöstä edes Kremlissä mutta joillain typeryksillä Suomessa kylläkin.

EU-säännös on taas selkeästi epäselvä eikä sen sisällöstä taikka sitovuudesta ole annettu jäsenmaiden taholta mitään tietoa mahdollisen kriisin varalta. Kertoo paljon että jopa Suomessa tunnustetaan se, että sotilaallista apua ei EU:n taholta ole odotettavissa.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Ei niin valmiusjärjestelmien...Tähän ei EU pysty.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Suomihan otti kantaa vuonna 2015 jo sotilasavun antamiseen toiselle jäsenmaalle, kun Ranska pyysi tuolloin sotilaallista apua terrorismin torjuntaan.

Tuolloin todettiin ettei se ole mahdollista oman lainsäädännön mukaan. Tuosta perustuslakivaliokunnan kannanotto.

US:ssa on 2015 uutiskirjoitus jossa todetaan mm. "Kanerva kuitenkin huomauttaa, että Suomi ei lain mukaan voi lähettää suomalaisia sotilaita ulkomaille muihin kuin rauhanturva- tai kriisinhallintatehtäviin."

Onko kuitenkin ristiriitaa olemassa Lissabonin sopimuksen ja oman lainsäädäntömme välillä ei käy selville tuosta kirjoituksesta. Lieneekö selvittelyn alla? Mikäli ristiriitaa olisi niin lainsäädäntöämme on päivitettävä.
"Tämä kertoo siitä, että meidän täytyy punnita ja harkita mikä Suomen rooli on ja kansainväliset vastuut. Jos Lissabonin sopimuksessa on tietyt velvoitteet, joihin olemme itsekin sitoutuneet, mutta emme oman lainsäädännön puitteissa kykenekään niitä täyttämään, niin tässä on kaksi risteilevää näkemystä, Kanerva sanoo."
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/140330-suomen-roo...

Sipilän hallituksen ohjelmaan on kirjattu avunanto sotilaallisessa tarkoituksessa vain kansainvälistä kriisinhallintaa koskevaksi.
http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1427398/R...

Taitaa kuitenkin olla niin, että lainsäädäntöämme on muutettu siten kuin Hallituksen esitys HE 72/2016 vp:ssä on esitetty.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsity...

"Esityksessä ehdotetaan, että päätöksen avusta tekisi tasavallan presidentti tai valtioneuvoston yleisistunto perustuslaissa säädetyn toimivallanjaon mukaisesti. Eduskunta osallistuisi päätöksentekoon niissä tilanteissa, joissa kyse olisi sotilaallisten voimakeinojen käytöstä. Lakiehdotus sisältää myös kiireellisyysmenettelyn. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian."

Laki on tullut voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2017 ja sen ovat allekirjoittaneet presidentti Sauli Niinistö ja ulkoministeri Timo Soini.

Laki sisällöltään vastaa hallituksen esitystä.

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170418

Näin ollen taitaa kuitenkin olla niin että Ranskan pyytäessä sotilaallista apua, on ryhdytty tutkimaan Lissabonin sopimusta tarkemmin ja päädytty velvoittavaan tulkintaan kun on ryhdytty muuttamaan lainsäädäntöä.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Lisään hiukan tuohon HE:een kirjatusta perusteluista lakiesitykseen;
"Lausekkeet lujittavat jäsenvaltioiden keskinäistä solidaarisuutta ja velvoittavat kaikkia jäsenvaltioita yhtäläisesti."

Kyllä tuossa HE:ssä siis puhutaan yksiselitteisen selvästi velvoittaa kaikkia jäsenmaita. Oliko Väyrynen kuitenkin oikeassa esittäessään ko. väitteen?

Juha Hämäläinen

Kysymys on Lissabonin sopimuksen sekä NATOn artikla nro 5 osalta samasta asiasta. Jokainen sopijamaa voi halutessaan auttaa myös sotilaallisesti toista sopimusmaata. Sotilaallisen avun nopeutta, määrää ja laatua ei määritellä missään. Eli kyse on aiesopimuksista, joiden tulkinta jää nähtäväksi. Ei tässä ole mitään epäselvää. Mutta toivossa on hyvä elää.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #16

EU:ssa todellakin jäsenmaat tulkitsevat omalla tavallaan asetuksia ja sopimuksia. Näinhän se on nähty monissa kohdin. Niin kai se on loppupeleissä tässäkin. Toki Suomi päättää jokaisessa avunantotapauksessa erikseen ja mitä ilmeisimmin käyttää harkintaa toisten jäsenmaiden tapaan.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri Vastaus kommenttiin #16

Älä puhu Hämäläinen aiesopimuksista jos et edes tiedä sopimuksen ja aiesopimuksen eroa. Nato-sopimus on sopimus, jolla on luotu oikeuksia ja velvollisuuksia joiden sisältö ja merkitys taas on selvitetty julkisuuteen jo etukäteen.

Käyttäjän jorikajanto kuva
Jori Kajanto Vastaus kommenttiin #16

Eikös EU:n keskinäisen avunannon lauseke tarkoita sitä, että mahdollisesta avusta ja sen laadusta on jokaisen auttajamaan sovittava autettavan maan kanssa erikseen, mutta NATO:n 5.artiklassa avunannosta päätetään kollektiivisesti?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

"Oliko Väyrynen kuitenkin oikeassa esittäessään ko. väitteen?"

Viime kuussako?

– Aluepuolustuksen järjestäminen ei kuulu EU:n tehtäviin, eikä sitä myöskään pidä EU:n tehtäviin lisätä, eikä pidä lähteä tulkitsemaan Lissabonin sopimusta niin, että se velvoittaisi sotilaallisen avun antamiseen, Väyrynen totesi.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/3767809/Sotapelit...

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #20

Luonnollisesti siinä ajankohtana mistä kirjoituksessa puhutaan.

Väyrysellä mielipiteet vaihtuvat tuulensuunnan mukaan mitä ilmeisimmin, jos kerran on noinkin sanonut.

Sinulla on tunnetusti tapana hakea/nostaa esiin sellaista vanhempaa tietos, josta ei kirjoituksissa puhuta.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #23

Näissä presidentinvaalitenteissä, ei se sen vanhempaa ole.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #24

Vasta nyt minulla oli aikaa lukea linkkaamasi ts-linkki. Siinä kirjoitetaan mm. "Aluepuolustuksen järjestäminen ei kuulu EU:n tehtäviin, eikä sitä myöskään pidä EU:n tehtäviin lisätä, eikä pidä lähteä tulkitsemaan Lissabonin sopimusta niin, että se velvoittaisi sotilaallisen avun antamiseen, Väyrynen totesi."

Tuo kaiketi minun tulkintani mukaan on niin, että Väyrynen tarkoittaa ettei pidä automaattisesti antaa sotilaallista apua jäsenmaille. Kuitenkin hallituksen esityksessä 107/2016 lain perusteluissa on ministeriö ja valtioneuvosto perustellut;
"Vuonna 2009 voimaan tullut Lissabonin sopimus (SopS 66 ja 67/2009) on vahvistanut EU:n roolia erilaisiin uhkiin vastaamisessa. EU:n yhteisvastuulauseke (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä EUT-sopimus, (SEUT) 222 artikla) ja keskinäisen avunannon lauseke (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä EU-sopimus, (SEU) 42 artiklan 7 kohta) edistävät unionin luonnetta turvallisuusyhteisönä ja vahvistavat EU:n jäsenvaltioiden mahdollisuuksia pyytää ja antaa apua erilaisissa kriisitilanteissa. Lausekkeet lujittavat jäsenvaltioiden keskinäistä solidaarisuutta ja velvoittavat kaikkia jäsenvaltioita yhtäläisesti." (lihavointi kommentoijan)

Ei minulla ole mitää halua tai syytä eritoten puolustella Väyrysen sanomisia, mutta ymmärrän kyllä hänen sanomisensa siten, ettei niissä ole ristiriitaa. Varmaankin hän on tutustunut kansalliseen lainsäädäntöön ja etenkin hallituksen lakiesityksen perusteluihin.

Enemmän kiinnittäisin tuossa ts:n kirjoituksessa huomiota kuinka Sauli Niinistö ja Matti Vanhanen ovat ottaneet kantaa Lissabonin sopimusten pohjalta säädettyyn lakiin perusteluineen.
Sekä Niinistö että Vanhanen näyttäisivät olevan vahvan avunannon kannalla jäsenmaissa. Onhan Sauli Niinistö itse allekirjoittanut tuon lain.

TS:ssä kirjoitetaan "Kansanliikkeen ehdokas Sauli Niinistö kuitenkin peräsi sitä, että avunantokirjauksen merkitystä on selvennettävä. Myös keskustan Matti Vanhanen pitää tärkeänä, että EU:n sisällä korostetaan vahvaa avunantoa jäsenmaiden kesken."

Laissa on jokseenkin vahvasti määritelty presidentin rooli päätökseen avun antamiseksi, "Jos avun antaminen tai pyytäminen on ulko- ja turvallisuuspoliittisesti merkittävä kansainvälinen asia, päätöksen tekee siltä osin valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta tasavallan presidentti." Jokseenkin selvästi määriteltynä.

Näyttää siltä, että mielipiteitä muodostetaan vaillinaisin pohjatiedoin. Myös faktantarkistus omasta mielestäni ei nojaa perustavaa laatua oleviin tietoihin eli kansallisen lainsäädännön perusteluihin ja itse lakitekstiin. Faktantarkistus on laittanut painoa yksittäisten virkamiesten mielipiteille Lissabonin sopimuksista.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #30

Et kertonut miksi tulkitsit hallituksen päätyneen velvoittavaan tulkintaan sotilasavun, ei vain avun antamisen suhteen? Selväähän on, että se on haluttu mahdollistaa lailla 427/2017. Tulkintasi Lissabonin sopimuksen 42.7 velvoittavuudesta jää kuitenkin epämääräiseksi. Kokemukseni mukaan sopimuksissa mainitaan asiat, joihin ne velvoittavat ja oikeuttavat. Se on ikään kuin sopimusten olemassaolon tarkoitus.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #33

Max yritän perustella omaa ymmärrystäni käyttäen Lissabonin sopimukseen liittyvästä ministeriön ja valtioneuvoston tulkinnasta sotilasavusta. Kas kun Ranskan pyytäessä sotilasapua 2015 on valtiovallan taholta todettu ettei silloinen laki antanut eväitä muuhun kuin kriisinhallintatilanteissa ko. avun toimittamiseen. Nyt sitten HE 107/2016 esityksestä lakia muutettiin siten että mainitun avun antaminen on mahdollista muissakin tilanteissa. Siis myös toiselle jäsenmaalle sitä pyydettäessä.

Näin itse ymmärrän ministeriössä ja valtioneuvostossa Lissabonin sopimuksia (sopimusta päivitetty useamman kerran) tulkitun, että sotilasavunantaminen on mahdollinen muulloinkin kuin kriisinhallintatilanteissa EU:n ulkopuolelle. Uusi laki on hallitusohjelmasta poikkeava eli laajennus.

Euroopan FI unionin virallinen lehti C 326/47/26.10.2012 (sivulta 229 alkaen käsittääkseni koskee Lissabonin sopimuksen lisämääräyksiä);
http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/...

"c) toteuttamaan konkreettisia toimenpiteitä joukkojensa käytettävyyden, yhteistoimintakyvyn, joustavuuden ja toimintavalmiuden vahvistamiseksi muun muassa määrittelemällä joukkojen käyttöön antamista koskevat yhteiset tavoitteet, mahdollisesti myös tarkastelemalla uudelleen kansallisia
päätöksentekomenettelyjään;"

"OVAT SOPINEET seuraavista määräyksistä, jotka liitetään Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja
Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen:
Euroopan unioni laatii yhdessä Länsi-Euroopan unionin kanssa niiden välistä lujitettua yhteistyötä koskevat järjestelyt."

Videotallenne parlamentissa käydystä keskustelusta Keskinäistä puolustusta koskeva lauseke (SEU 42 artiklan 7 kohta) (keskustelu) on katseltavissa linkistä (tuohon liittyy tiettyjä ehtoja, jotka mainittu ko. sivulla);
http://www.europarl.europa.eu/ep-live/fi/plenary/v...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #35

Minä en näe kuin mahdollisuuden luomisen. En edelleenkään löydä velvoitetta?

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #36

Niin, kyllä jokainen päätös osallistumisesta tehdään kuitenkin erikseen. Lain mukaan nopeakin päätöksen tekeminen on mahdollista jopa ilman eduskunnan hyväksyntää. Tulkintani mukaan. Kyllä tuo velvoitus jossain mielessä aina toteutuu, kuten on aina sopimuksia sovellettaessa, näin on tapahtunut tiukimman tulkinnan mukaan. Miksipä ei sitten tässäkin mielessä, kun siihen on lailla turvattu mahdollisuus. Kas se EU:n solidaarisuus tulee tässäkin noudatettavaksi.

Lisään vielä lakia vartenperustetun työryhmän lausunnosta "Laki sisältäisi säännökset kansainvälistä apua annettaessa ja pyydettäessä noudatettavasta
ylimpien valtioelinten päätöksentekomenettelystä. Lakia sovellettaisiin päätettäessä avusta Euroopan unionin yhteisvastuulausekkeen ja keskinäisen avunannon lausekkeen tilanteissa.
Lisäksi lakia sovellettaisiin ylimpien valtioelinten päätöksentekoon, joka koskisi merkittäviä sotilaallisia voimavaroja tai sotilaallisia voimakeinoja sisältävää apua. Lakia sovellettaisiin myös avusta päättämiseen silloin, kun apu olisi ulko- ja turvallisuuspoliittisesti merkittävää taikka laajakantoista ja periaatteellisesti tärkeää. Päätöksenteosta muissa tilanteissa säädettäisiin toimialakohtaisessa lainsäädännössä."
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?conte...

Edelleen työryhmän lausunnossa esitetään kohdassa 2.2.1 "Yhteisvastuulausekkeen soveltamisala on rajattu kolmeen uhkakuvaan; terrori-isku taikka luonnon tai ihmisen aiheuttama suuronnettomuus. Keskinäisen avunannon lauseke käsittää avunannon aseellisen hyökkäyksen tilanteessa. Yhteisvastuulauseke luo EU:lle oikeusperustan toimia sekä velvoittaa jäsenvaltiot antamaan toisilleen apua, kun taas keskinäisen avunannon lauseke sisältää vain jälkimmäisen ulottuvuuden. Yhteisvastuulausekkeen
soveltamisessa hyödynnetään olemassa olevaa EU-sääntelyä ja olemassa olevia mekanismeja." (lihavointi kommentoijan)

Sitten tärkein kohta tuossa lausunnossa kohdassa 2.2.1.1 EU:n yhteisvastuulauseke. Tuossa kohdissa 1 ja 2 on yhteisvastuuvelvollisuus määritelty jokseenkin tarkasti.
"SEUT 222 artiklan 2 kohta velvoittaa jäsenvaltiot antamaan
toisilleen apua niiden poliittisten elinten pyynnöstä ja neuvoston sovittaessa tämän toiminnan yhteen. Näissä tilanteissa jäsenvaltiot voivat antaa apua toisilleen kansallisilla voimavaroillaan, mukaan lukien pyydettäessä sotilaalliset voimavarat."

Ranska muuten pyysi apua vedoten 2.2.1.3 EU:n keskinäisen avunannon lausekkeeseen. Ei siis edellä mainittuun yhteisvastuulausekkeeseen.

Tämä riittänee tällä erää tästä aiheesta. Katson edelleen että tarkoituksena on velvoittavaa SEU sopimusta, jäsenmaiden noudatettavaksi.

https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2016/20160094

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #37

Samaa mieltä, että velvoitetaan. Myös tuossa on kuitenkin varaus "voivat", eivätkä ne päädy tuollaisiisn lausuntoihin vahingossa. "Näissä tilanteissa jäsenvaltiot voivat antaa apua toisilleen kansallisilla voimavaroillaan, mukaan lukien pyydettäessä sotilaalliset voimavarat."

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #43

Vastaan vielä lyhyesti. Tuo "voivat" tarkoittanee poikkeustilanteita eli tilanteita jos sotilasapua ei juuri pyydetyllä hetkellä ole jostain syystä annettavana, taitaa kuitenkin velvoitus koskea avun antamista jollain muulla tavalla.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Se, että jokin sana puuttuu tai mainitaan kunkin itse päättävän toimista ei muuta kokonaiskuvaa. Tässä ajaudutaan tosipaikassa tilanteeseen, jossa kovia vaatimuksia esitetään. Vaatimuksia, joista ei voi kieltäytyä kovassa kriisissä.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Professorit ja oikeustieteen tohtorit Niklas Bruun, Olli Mäenpää ja Kaarlo Tuori julkaisivat erinomaisen kirjan ”Virkamiesten oikeusasema” vuonna 1995, kun uusi virkamieslaki astui voimaan 1.12.1994. Siinä selvitetään juurta jaksain voimaan astunutta Virkamieslakia mm. virkamiesaseman vaatimusten ja virkamiesmoraalin osalta sivuilla 149-154. Siinä todetaan mm. yksiselitteisesti, että julkinen virka edellyttää aina julkista luotettavuutta.

Väyrysen kannattaisi opiskella vähän sitä, mistä nämä professorit kirjoittavat. Tasavallan presidentti on maan korkein virkamies. Presidentin virka edellyttää aina julkista luotettavuutta, jota ei Väyrysellä näytä puheista päätellen olevan. Muista ehdokkaista poiketen hän ei ole esittänyt myöskään vaalibudjettiaan.

Käyttäjän TuulaKomsi kuva
Tuula Komsi

On aivan päivänselvää että euroasiassa rikottiin perustuslakia. Siinähän luki että Suomen rahayksikkö on markka. Tämän asian muuttaminen olisi vaatinut perustuslain säätämisjärjestyksen. Näin ei kuitenkaan tehty. Asia ei miksikään muutu vaikka Yle jauhaa p*skaa kaikkine "asiantuntijoineen".

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

Jos kerran asia on niin kuin väitätte, niin haastakaa Suomen valtio ja vastuussa olevat päättäjät oikeuteen. Nyt ette tee muuta kuin länkytätte tuosta asiasta keskustelupalstoilla. Se paljastaa, että teillä ei ole kanttia alkaa oikeudessa todistamaan väitteitänne oikeaksi ja siksi tyydytte jauhamaan sitä luonnontuotetta.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Eikö olekin ihmeellistä että eduskunta, eduskunnan perustusvaliokunta ja oikeusasiamies, oikeuskansleri ja maan yliopistojen korkeimmin koulutetut laintuntijat ovat olleet kanssasi eri mieltä? Vain todellinen typerys voi väittää olevansa tiedoiltaan, pätevyydeltään ja tulkinnoiltaan parempi.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Iltalehden faktantarkastus ei ole kovin luotettavaa, kun samasta lehdestä löytyy kuitenkin tällainen :-D

https://m.iltalehti.fi/uutiset/2014053118359632_uu...

Onko "isäntämaasopimus" käsitelty asiallisesti ja onko sillä mitään sitovuutta, on mielipide kysymys. Kansanedustajilla on huomattavan vapaat kädet edetä enemmistön tahdon mukaan, koska mitään ulkopuolista perustuslakituomioistuinta ei ole.

Se että oliko Euroon liittyminen perustuslain vastaista on puhtaasti mielipidekysymys. Perustuslakivaliokunta siunasi menettelyn, vaikka aiemmin annettu tulkinta tulikin rikottua.

Merkittävä kysymys onkin se miksi Euro perustettiin, vaikka oli hyvin tiedossa ettei taloushistoria tai mikään järkevä taloushypoteesi tukenut sitä. Yksikään 200:sta yhteisvaluutasta ei ole onnistunut. Euron hyödyt on yleinen myytti, ja kymmenet miljoonat sen tuottamat työttömät todistavat epäonnistumisen. Yhtään euron hyötyjä todistavaa tutkimusta ei ole.

Kinastelu perustuslaillisuudesta on joutavaa ajan tuhlausta, kun pointti on siinä että Euro oli todella typerä keksintö. Se on ollut lähes kaikille Euroopan maille haitallinen. Saksa on käytännössä ainut hyötyjä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Merkittävä kysymys onkin se miksi Euro perustettiin"

Euro perustettin EU-valtioiden sitomiseksi liittovaltiokehitykseen.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

#28 ja 29 käyvät propagandistista näennäiskeskustelua. Jo sinänsä keskustelupalstojen käyttö sellaiseen on sitä millä Suomea on pitkään viety Putinin syliin. Ja siihen ovat syyllistyneet myös ne jotka samalla ovat olevinaan esim Natoon liittymisen puolella. Makkonen sentään on ihan rehellisesti täysin piittaamaton eurooppalaisuuden arvoista.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen Vastaus kommenttiin #38

Sini, seuraamalla muutakin kuin Suomessa käytävää keskustelua, voi löytää neutraalimpaakin geopoliittista puhetta.

https://m.youtube.com/watch?t=3s&v=-pUj3Vqptx8

https://m.youtube.com/watch?t=1761s&v=1ZrNhmdHzY4

https://m.youtube.com/watch?t=28s&v=h39RMKccDbg

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto Vastaus kommenttiin #39

On aika kohtuutonta heittää omaksi puolustuksekseen linkkejä, joissa on tunteja materiaalia selittämättä niistä mitään sen tarkemmin. Pulkkisen pitäisi pystyä selittämään asiansa pähkinänkuoressa, eikä niin, että katso nuo tunnit videoklippejä, niin ymmärrät asian.

"Sini, seuraamalla muutakin kuin Suomessa käytävää keskustelua, voi löytää neutraalimpaakin geopoliittista puhetta."

Mitä noihin linkkeihin tulee, niin niiden kertojiin on myös hyvä perehtyä ennen kuin käyttää sellaista sanaa kuin "neutraalimpi".

Esimerkiksi Cathy Young on terävästi kritisoinut Stephen Cohenia tässä artikkelissa:

http://www.slate.com/articles/news_and_politics/fo...

Young mm. huomauttaa, että eikö Cohen tiedä, että Venäjän käyttämä disinformaatio on erittäin hyvin dokumentoitua. Uskooko Cohen Donetskin ja Luhanskin kansanäänestyksiin, kun edes Venäjä ei usko niihin.

John Mearsheimer syyttää länsimaita Ukrainan kriisistä. Tässä hän on väärässä, sillä ensimmäinen ulkopuolinen osapuoli, joka käytti sotilaallista voimaa, oli Venäjä, kun se miehitti Krimin niemimaan. Samalla on syytä muistaa, että Ukrainan perustuslain 17. pykälän mukaan vieraita sotilastukikohtia ei sallita Ukrainan alueella.

Lähde: https://en.wikisource.org/wiki/Constitution_of_Ukr...

Sevastopol oli Neuvostoliiton ajan jäänne, jonka vuokra-aikaa oli pidennetty, vaikka se pidennys oli ristiriidassa Ukrainan perustuslain kanssa.

Tuon perusteella niin Cohenin kuin myös Mearsheimerin "puolueettomuus" voidaan hyvinkin kyseenalaistaa. Sen lisäksi Vladimir Posner ei ole tiedemies, vaan enemmänkin toimittaja.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen Vastaus kommenttiin #41

Blogi lähtee siitä, että Paavo "Paha" valehtelee. Itse yritin huomaittaa että nuo Paavon väitteet eivät ole vailla perusteita. Kyse on mielipiteestä.

Tuo Paavo-viha leimuaa selvästi vieläkin. Minun kyseenalaistaessani blogin kirjoittajan jyrkät väitteen, sain vastaani vihjailun siitä, että Paavon puolustaminen on Putin-trollausta. Tietenkin tuollaiseen sivistymättömyyteen haluaa vastata.

Nato-trollit ja heidän hyödylliset idioottinsa ovat olleet liikkeellä jo pitkään varoittelemassa Venäjä-trolleista ja Putinin arvaamattomuudesta. Järkevä keskustelu ja analysointi on kadonnut.

Käyttäjän MikkoPunkari kuva
Mikko Punkari

S Niinistön toimesta Suomen perustuslakia on rikottu useampaan kertaan varsin kevein perustein. Perustuslain määrittämää asiaa ei voida päättää yksin presidentin tai perustuslakivaliokunnan toimesta vaan perustuslain mukainen asia on aina käsiteltävä tietyssä "perustuslain käsittelyjärjestyksessä".
Valtiotiet.tohtori MEP Paavo Väyrynen tuntee nämä prosessit tarkkaan ja hän on itse ollut mukana vastaavia asioita käsiteltäessä. On varsin naivia väittää, ettei hän tietäisi mistä puhuu.
Samoin Lissabonin sopimuksen tarkoitus ja tulkinta on europarlamentaarikolle päivänselvä asia ja sopimukseen liittyviä detaljeja käsitellään parlamentissa jatkuvasti. Väyrynen on siis paras henkilö kertomaan mitä sopimuksessa velvoitetaan.
NATO-isäntämaasopimus on liitetty Suomen säädöskokoelmaan ja tämä maamme perustuslakia sekä Venäjän kanssa solmittua valtiosopimusta rikkova sopimus olisi pitänyt myös käsitellä perustuslain käsittelyjärjestyksessä. Eikä vähiten siksi, että se sisällöltään on jyrkästi kansan mielipiteiden vastainen (vain 19% suomalaisista ylipäätään haluaa NATO-yhteistyötä ja valtaosa kansalaisista haluaa pitää maamme puolueettomana).

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset