*

pasi majuri grab them by the balls, heart and mind will follow

Usko, Joku ja Venäjä, Suomen puolustuksen peruspilarit

Suomen ulkoturvallisuudessa on tapahtunut presidentti Niinistön aikana kohtuullisena pidettävä muutos, ja näin tietämättömänä on vaikea sanoa, onko muutos tapahtunut parempaan vai huonompaan suuntaan. 

Niinistö on kehittänyt huippuunsa sen, miten Suomi pidetään poissa sitovien sopimusten turvatakuista ja puolustus jätetään Natoakin kovemman kolmikon varaan. Uudet puolustuksen peruspilarit ovatkin Usko, Joku ja Venäjä. Joku voisi tosin lakonisesti todeta, että tuo Venäjä roikkunut mukana Niinistön ensimmäisestä virkapäivästä lukien.  

Presidentti voinee lakimiehenä kertoa ne perusteet, millä hän katsoo Uskon ja Jokun olevan parempia Suomen puolustuksen turvaajia kuin esimerkiksi sopimusvelvoitteiden luoma jäsenyys Natossa. Niinistöhän on viime aikoina yhä useammin todennut Uskovansa siihen, että Joku meitä auttaa kriisitilanteessa.

Jos verrataan sitovaa ja puolustusvelvollisuuden luovaa Nato-sopimusta Uskoon, millä Niinistö perustelee sen, että Usko on sitovampi tai velvoittavampi kuin Naton peruskirjan artikla 5. Onko Usko kirjattu johonkin lakiin, ja jos on, voisiko Uskon saada luettavaksi, jotta me vähempiälyiset voisimme tehdä Usko-velvoitteista omat johtopäätöksemme? Luulin jo tietäväni jotain sopimusvelvoitteista ja laista, mutta en tiedä Uskosta mitään. En nimittäin hevillä tunnusta tietämättämyyttäni mutta teen sen mielelläni, jos Usko pystytään perustelemaan sitovammaksi ja velvoittavammaksi kuin Nato-sopimus.  

Niinistö voisi myös selvittää meille, kuka on tuo ystävällinen Joku, joka meitä hädässä Niinistön ja Uskon mukaan auttaa? Montako divisioonaa Jokulla on ja millä perusteella Joku toisi divisioonat tänne Suomeen hädän hetkellä? Onko Jokulla komentojärjestelmiä tai edes aseita?

Kolmanneksi Niinistö voisi selvittää, millä perusteella Suomen ulkoturvallisuuden peruspilariksi on nimetty ainoa potentiaalinen hyökkäjä, Venäjä? On selvää, että Suomen tulee jo perustuslain mukaan pitää valtiosuhteet kunnossa, mutta missä kohtaa perustuslakia tai valtiosääntöä mainitaan, että Venäjä on se, johon Suomen turvallisuus nojaa? Eikö turvallisuuden nojaaminen potentaaliseen hyökkääjään ole jo vähän liioiteltua? Vähänkin hölmömmälle tulee mieleen ketun laittaminen kanalan vartijaksi.

Olen itse pitänyt 29 jäsenvaltion Natoa melko kohtuullisena lisäarvon tuojana Suomen turvallisuudelle, enkä ihan vähiten materiaalin, kaluston, miesmäärän, huoltovarmuuden ja Euroopan kokoisen hajasijoitusalueen takia. Siksi olen vähän epäuskoisena kuunnellut, kun presidentti luennoi uudesta maailmanjärjestyksestä, jossa Uskolla, Jokulla ja Venäjällä on vieläkin suurempi lisäarvo Suomen puolustuksessa.   

 

          

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

" ...sopimusvelvoitteiden luoma jäsenyys Natossa."

Turvatakuut ovat jo itsessään myös se "Usko".

Ei ole mitään takeita Naton sopimuksiin liittyvä turvatakuusta. Meillä on pala paperia, jossa on nimet alla ja joudutaan vain uskomaan, että se pätee kun tulee suurempi kriisi, jossa ulkopuolisten pitäisi lähteä Suomea puolustamaan. Eli pohjimmiltaan sekin vain perustuu uskomukseen.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Euron setelitkin ovat vain paperipaloja. Jos et usko papereihin, lähetä minulle, keräilen niitä.:)

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Setelillä on toimiva vakuus, jonka toimivuus on todettu, samaa todentamista ei ole luonnollisestikaan voitu tehdä turvatakuiden osalta, koska niin isoa kriisiä ei ole ollut.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Sinä ilmeisesti tunnet länsimaisen sopimusoikeuden perusteet hyvin kun väität tuollaista? On helppo väittää että sopimus ei sido. Siihen ei tarvita mitään koulutusta ja riittää että osaa kirjoittaa.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Lakikirja ei ole koskaan ennenkään taannut kenenkään turvallisuutta. Se on niistä kiinni, jotka sitä oikeutta puolustavat käytännössä. Sama pätee myös sopimuksiin, joten siltä osin tämä asia ei vaadi turvatakuiden osalta mitään tietämystä mainitsemistasi sopimusoikeudellisista periaatteista, kun asiaa tohtii epäillä.

Riittää kun ymmärtää realiteetit. Jos on riittävän vahva vastustaja jota vastaan pitää lähteä sopimuksen velvoittamana puolustamaan heikompaa, niin ei kannata sen suhteen heittäytyä liian naiiviksi. Tai no voi yrittää sitten lyödä vaikka jollain "lakikirjanipulla" päähän, joka käsittelee kansainvälistä sopimusjuridiikkaa. :-D

Tämä toteamukseni ei tarkoita, että kieltäisin kokonaan turvatakuiden toimivuuden. Pidän niitä vain uskomuksena, joka voi toteutua, tai sitten ei riippuen tilanteesta.

Tähän sopii erään kuuluisan henkilöön liitetty sanonta: "Sopimukset ovat voimassa vain niin kauan kuin ne ovat tarkoituksenmukaisia."

Hän taisi kävellä useammankin sopimuksen yli mennen tullen. :-D

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri Vastaus kommenttiin #7

Kuten sanoin, on helppo väittää ettei Nato-sopimus sido mutta se ei merkitse mitään, ellet tiedä että se ei sido.

Väitteelläsi taisit juuri mullistaa oikeustieteen. En edes tiedä, mihin kategoriaan tuo väite/tieto sitomattomuudesta sijoittuu sopimuskentällä. Onneksi täällä aina välillä bloggailee enemmän koulutettuja jotka osannevat neuvoa.

Jos ajatellaan että olet vain tavallinen suomalainen pellervo joka pitää Naton peruskirjaa sitomattomana sen tärkeimmiltä osin, etkä ole sopimusosapuoli. Sopimus ei koske muutenkaan sinun oikeuttasi eikä luo sinulle velvollisuuksia ja vielä vähemmän sopimusvaltioille sinua kohtaan. Et ole ollut neuvottelemassa sopimusta, valmistelemassa tai hyväksymässä sitä etkä edes lähistöllä kun sopimusta laadittiin, ja silti sinulla on ensikäden tieto siitä, että sopimus on turha. Lisäksi lähdet vielä siitä tietosi kanssa, että länsimainen luottamusperiaate onkin tässä nimenomaisessa tapauksessa uskoa, ei siis luottamusta.

Jos taas ajattelee, että 29 valtiota ja näiden valtioiden ylimmät oikeusoppineet ja kansat niissä luottavat keskenään sopimaansa, ja sitten tulee sopimuksen ulkopuolelta suomalaispellervo, joka tietää asian oikean laidan. Hyvä veikkaus on, että sinä et tiedä asiasta mitään ja kyse olikin pelkästä arvauksesta. Kun uskokaan ei kuulu sopimusoikeuteen vaan luottamus, taisi mennä vähän pieleen, vai mitä?

Tiedämme molemmat että varsinkin Venäjän kanssa sopimuspapereille on kautta historian annettu vessapaperin arvo ja kyllä länsimaissakin sopimuksista riidellään. Mitä tulee Nato-sopimukseen, Venäjä ja sen edeltäjä Neuvostoliitto ovat luottaneet sopimukseen vuosikymmeniä. Kun jopa Putin totesi että ei Venäjä niin hölmö ole että se hyökkäisi Nato-valtiota vastaan, se kertoo paljon.

USA on maailman globaali supervalta eikä senkään resurssit riitä sotimaan kuin korkeintaan paria kehitysmaata kohtaan kerrallaan. Mitäpä veikkaat voimasuhteista jos Venäjä yllättäen hyökkäisi 29 Nato-maan kimppuun? Niin. Tämän takia se ei ole hyökännyt eikä ihan heti olekaan hyökkäämässä. Venäjä ei selviäisi edes nyky-Saksasta, Ranskasta ja Englannista puhumattakaan. On siksi helppo luottaa siihen, että kovassa paikassa joukkovoima on todellista ylivoimaa ja siksi puolustussopimusta noudatetaan.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #9

"Väitteelläsi taisit juuri mullistaa oikeustieteen. En edes tiedä, mihin kategoriaan tuo väite/tieto sitomattomuudesta sijoittuu sopimuskentällä."

Väitinkö sellaista? Vai tarkoitanko, että että sitovuus mitataan käytännössä, kun riittävän isot velvoitteet tulevat lunastettavaksi esimerkiksi suurvalta on vastassa?

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #9

"Mitäpä veikkaat voimasuhteista jos Venäjä yllättäen hyökkäisi 29 Nato-maan kimppuun?"

Jos tilanne huononisi, niin miksi ihmeessä sellaista kannattaisi tehdä, kuin voi ottaa muutamia strategisesti tärkeitä pikkumaita ja jättää sitten muutamat suuremmat maat arpomaan sopimuksen sitovuuden ja sen riskin kanssa haluavatko tapattaa valtavat määrät ihmisiä ja kuluttaa suuret määrät rahaa ylimääräisiin sotamenoihin, sekä seurausten koituessa vielä kulkea kansojensa enemmistön tahtoa vastaan?
Siinä kohtaa voikin alkaa vatvominen niiden sitovien sopimuspykälien kanssa ja sotilasliitto natisee liitoksistaan.

Toisaalta mitä siitä seuraisi jos liian suurten riskien saattelemana vahvoja jäsenmaita irtautuisikin sopimuksesta? Haastettaisiin maailman kriisitilanteessa oikeuteenko? Jos sellainen sopimusoikeudenkäyntiin liittyvä oikeusistunto haalittaisiin kasaan. Siinä sitten huippujuristit pyörittäisivät kuviota. Ehkä jotain seuraamuksia miettisivät kurittomille?

Juristisilmälasien kautta maailmaa saattaa toisinaan katsella hieman naiivisti.

On jo aikamoisen epäluottamuksen osoitus Natoa kohtaa jo nyt kun EU:n yhteistä armeijaa jo lobataan eteenpäin.

Itseasiassa tämä aihe on jo aikaisemmin tämän blogin kirjoittajan kanssa vatvottu. Silloin joutui toteamaan, että turvatakuu onkin sellainen luonteltaan vakuutuksen tyyppinen, joka on tyhjää parempi.

Tässä kommentissani esitettyjen seikkojen pohjalta turvatakuu ja sen sitovuus on puhtaasti uskomus, joka toteutuu tai sitten ei, riippuen olosuhteista.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #7

Jorma, länsimaisiin arvoihin kuuluvat mm. moraali, kunnia ja luetettavuus. Väitetään, että valtioiden toimintaa ohjaa vain oma hyöty. Oletko koskaan pohtinut mikä oli USAn hyöty, kun se päätti liittyä 2.maailmansodassa ympärysvaltoihin.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #13

Churchill joutui ahkerasti lobbaamaan Rooseveltiä. USA oli aika haluton lähtemään mukaan. Tämäkö oli yksi syy miksi NL teki sopimuksen Saksan kanssa, kun vaihtoehdot olivat vähissä ja ei voinut vielä aloittaa sotaa Saksan kanssa?

Lopulta Pearl harbor oli se, jossa käänne tapahtui. Jos muistan sotahistoriaa oikein, niin syy oli sama kuin I maailmansodassa. Kansan enemmistö vastusti sotaan liittymistä ja enemmistön mielipide kääntyi. Tätä "demokraattista estettä" ei ollut Neuvostoliitolla, eikä Saksalla.

Saksa uhkasi myös suoraan Yhdysvaltoja Japanin lisäksi. Saksa kehitteli uudenlaisia ohjuksia joiden kantamatavoite oli Yhdysvallat.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #19

"NL teki sopimuksen Saksan kanssa"

Mitä sopimusta tarkoitat?

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #22

Hyökkäämättömyyssopimus 1939.

Itseasiassa länsivallat, lähinnä Britannia ja Ranska eivät liittoutuneet Neuvostoliiton kanssa Saksaa vastaan ja Stalin teki sitten sopimuksen Saksan kanssa.

Tarkistin yhdestä lähteestä. Tossa vaiheessa ei ilmeisesti USA:lla ollut vielä roolia Euroopan kuvioissa. Pitäisi tarkistaa laajemmin, missä vaiheessa Churchill lobbasi Rooseveltiä.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #23

Kysymys oli siitä kuuluuko länsimaiseen kulttuuriin sopimusten kunnioittaminen. USA:lla ei ollut edes sopimusta ja osallistuminen eurooppalaisten auttamiseen ei ollut "businesta". Natsit eivät kunnioittaneet ja ryssien kohdalla se on normaalii käytäntö.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Hyvää Joulua, Pasi!

Vuosi sitten heitit hirtehisesti (johonkin jo unohtamaani ja sinun vaaralliseksi tulkitsemaasi Kremlin edesottamukseen liittyen), että "ehdittiin sentään täyttää 99 vuotta".

Nyt me ollaan jo sata, ja elämä jatkuu. "Niin pysyvät nyt Putin, Sauli, rakkaus, nämä kolme; mutta suurin niistä on... Väyrynen."

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Kiitoksia samoin. Ollaan vähän vanhempia ja toivottavasti viisaampia;)

Käyttäjän PaavoVaattovaara kuva
Paavo Vaattovaara

Onko Väyryselä jokin salainen ase jolla hän voi Suomea puolustaa.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Niinistö tuntuu pelottavasti Suomen Chamberlainilta. Yletön usko johonkin solidaarisuuteen tasan kyyninessä maailmassa on vaarallista. Jos rytinä alkaisi, Ruotsista ei tulisi edes talvisodan määrää apua vapaaehtoisia tai materiaalia, se on varma.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Vielä tyhmempää on kuvitella, että rytinän alkaminen on kiinni Suomen päätöksestä (päättämättä jättämisestä.)

Käyttäjän ArmasAallontie kuva
Jari Partala

Eikös Saksa kaiketi lueta länsimaihin ? Taisivat joskus taannoin tehdä neukkujen kanssa hyökkäämättömyyssopimuksen. Ei sitten tainnut oikein tuo sopimus pitää.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Ei NatsiSaksa länsimaa ollut.

Käyttäjän ArmasAallontie kuva
Jari Partala

Älä mitään puhu. Aina oppii uutta

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Kommentteja kun lukee, niin oikein kylmää se kun Natosta vaaditaan kansanäänestystä.

Tämänkään blogin kommentoijista suurin osa ei edes ymmärrä Naton turvatakuiden olemusta. Ja äänestämään pitäisi päästä! Ja Nordling jaksaa trollata samaa valhetta.

Turvatakuut eivät ole allekirjoituksia sopimuspaperilla, joka repeää heti kriisin tullen. Turvatakuut ovat se kynnys, jota Venäjä ei edes uskalla lähteä testaamaan. Niinpä takuiden pitävyyttä ei tosielämässä tulla koskaan testaamaan. Edes Neuvostoliitto määrällisesti ylivoimaisella konventionaalisella aseistuksella ja nykyiseen Venäjään nähden huomattavan laajan liittolaisverkkonsa tukemana ei uskaltanut lähteä kokeilemaan mitä Artikla 5 tarkoittaa.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Ehkä Natoa parempi ratkaisu voisi olla sellainen EU:n yhteinen armeija, jossa palveluspaikkoja olisi eri maissa ja eri maista niissä olisi sotilaita. Komento olisi EU-tasolla ja EU voisi kerätä rahat puolustusbudjettia varten EU-verona. En tiedä toimisiko tämä, mutta voisi olla Natoa yhtenäisempi ratkaisu. Silloin yhden ison maan ei tarvitsisi kiukutella, kun muut ei maksa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset