*

pasi majuri grab them by the balls, heart and mind will follow

Presidentinvaalit, inhottavat kysymykset

Olen viime aikoina huvikseni ja paremman tekemisen puutteessa kysellyt kansanedustajilta ja muilta politiikan pellervoilta kysymyksiä, joihin en ole saanut vastauksia. Haastan ulkoturvallisuudesta kiinnostuneet tekemään kysymyksiä, joita media voi huoletta täältä bongata ja haastaa niillä presidenttiehdokkaat. 

Tuossa muutama inhottava, joihin en ole saanut perusteltua vastausta:

1. Kuinka paljon Suomen viennistä ja tuonnista kulkee merikuljetuksina? Miten olet ajatellut turvata Suomen päivittäismeriliikenteen sodan aikana esimerkiksi Kaliningradin kohdalla?

2. Monta Itämerellä toimimaan kykenevää sota-alusta Suomella on tällä hetkellä ja monta tulevaisuudessa? Mikä on suomalaisten sotilaskoneiden ja sota-alusten odotettavissa oleva elinikä Itämerellä ja erityisesti Kaliningradin kohdalla?

3. Miten olet ajatellut turvata infrastruktuurin ja sotilaskohteet kaukaa ammuttavien ohjusten varalta?

4. Onko Suomella Nato-optiota ja mikä on sen sisältö? Onko olemassa jotain ajankohtaa jolloin sitä pitäisi käyttää? Voiko sitä tuossa vaiheessa enää käyttää vai onko jo liian myöhäistä? 

5. Miten olet ajatellut turvata Lapin ja Ahvenanmaan? Millä resursseilla ja kuinka nopeasti resurssit ovat käytössä?

6. Kuinka kauan olet ajatellut varmuusvarastojen ja sodanajan materiaalin kestävän? Mitä jos suurin osa niistä tuhotaan heti, kaukaa tehdyillä yllätysiskuilla?

7. Miten olet ajatellut hoitaa kaukaa iskevät viholliskohteet? 

8. Kohdistuuko Suomeen sotilaallista uhkaa? Mitä sitten tehdään kun kohdistuu? Voisiko asioita tehdä ennakkoon ennen kuin välitön uhka iskee päälle?

9. Auttaako Suomi sotilaallisesti, jos Venäjä hyökkää Baltiaan?

10. Tiedätkö Venäjän armeijan resurssit ja tiedätkö Suomen? 

11. Ottaen huomioon kaikki edellä mainitut kysymykset, miten uskottavana pidät Suomen kykyä puolustautua yksin Venäjää vastaan? 

Tässä siis vain muutama esimerkki.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Kyllä Majurin pitäisi jo tietää....

Vastaus on sama jokaiseen kysymykseen:

"Suomi pyrkii pitämään yllä hyviä ja luottamuksellisia naapurisuhteita ja pyrkii pysyttelemään Itämeren alueella mahdollisesti puhkeavan konfliktin ulkopuolella eikä salli alueensa käyttämistä minkään muun valtion uhkaamiseen."

Tajuaahan tuon jo tyhmempikin. Viisaampi ei.

Pertti Väänänen

Majuri viittaa kysymyksillään Suomen tarpeeseen liittyä Natoon sen täysjäseneksi. Kuitenkin jatkosodassa Natsi-Saksa piti käytännössä huolen Suomen huoltovarmuudesta ilman muodollista liittosopimusta...

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

Toisessa maailmansodassa Natsi-Saksan motiivi pitää huoli Suomen huoltovarmuudesta oli se, että sillä tavalla se pystyi pitämään Suomen mukana sodassa. Suomen alueen rintama sitoi luultavasti ainakin puolisen miljoona neuvostosotilasta, jotka olisivat muussa tapauksessa olleet saksalaisten kiusana jossain muualla.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

Majuri viittaa kysymyksillään Suomen tarpeeseen liittyä Natoon sen täysjäseneksi. Kuitenkin Talvisodassa jouduimme oikeudettoman hyökkäyksen kohteeksi ilman muodollista liittosopimusta...

Pertti Väänänen

Toisaalta olisiko muodollinen liittosopimus auttanut enempää, kuin se auttoi tuolloin Puolaa...

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén Vastaus kommenttiin #8

Mihinkä liittosopimukseen Väänänen nyt viittaa?

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Kyllä me tiedämme, että Suomen resursseilla ei tätä maata menestyksellä puolusteta mitään suurvaltaa vastaan. Puolustuskyvyn yksityiskohtien kanssa näpertely ei auta yhtään.

Ainut asiallinen ja täysin ilman vastausta oleva kysymys on NATO-jäsenyyden tuoma suoja. Se on kysymysmerkki, koska julkisuudessa olevat sopimusehdot eivät millään tavoin määritä mitkä NATO-maat auttaisivat Suomea, millä ehdoilla, varmuudella, panostuksella ja viiveellä.

Kaikki tähän liittyvät vastaukset ovat siis auki. Älkää nyt sitten taasen jauhako vanhoja levyjä siitä, että NATOlle olisi arvovaltatappio olla auttamatta Suomea NATOn jäsenenä heti, ehdoitta ja täysillä reursseilla. Tällaiset luulot paras jättää omaan arvoonsa. Artikla 5 on tyypillistä juristien mongerrusta eikä peittele artiklan epämääräisyyttä.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

"Kaikki tähän liittyvät vastaukset ovat auki. Älkää nyt sitten taasen jauhako vanhoja levyjä siitä, että NATOlle olisi arvovaltatappio olla auttamatta Suomea NATOn jäsenenä heti, ehdoitta ja täysillä reursseilla. Tällaiset luulot paras jättää omaan arvoonsa."

Tämä on perustelu sille, että Putin pitää täysin yhdentekevänä onko Suomi Naton jäsen vai ei.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Hämäläinen ei ymmärrä pelotteen käsitettä. Venäjä ymmärtää.

On yleinen väärinkäsitys, että jos Venäjä hyökkäisi Nato-maahan, niin Nato kävisi sotaan juuri siellä. Tottakai Nato hyökkäisi Venäjää vastaan siellä, missä Venäjä on heikoimmillaan eikä siellä missä tämä on vahvoilla (V:n länsiraja). Lisäksi Venäjä ymmärtää Tanskan, Bosporin ja Gibraltarinsalmien olevan no-go -alueita isomman konfliktin tullessa.

Voisiko Hämäläinenkin ottaa onkeensa?

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Osa noista kysymyksistä ei kuulu politiikolle, vaan Armeijassa työskenteville.. Mutta joo, kuten monet jo tietävät mehän emme pärjäisi sodassa yksin.. Mutta sen verran olemme pelottavia että tänne ei haluta hyökätä!

Käyttäjän VilleMaki kuva
Ville Mäki

Ei kellään yksitäisellä ihmisellä, ei edes presidentillä, ole kaikkea tuota tietämystä, mitä tarvittaisiin joihinkin noihin kysymyksiin vastaamiseen. Ja presidentti ei edes päätä kaikista noista asioista. Sodan aikana asiat ovat armeijan käsissä, ei siviilien, mikä on parempi niin. Siviilit sodanjohtajina ei pääyd millään muulla tavalla kuin katastrofaalisesti. Ja Nato-jäsenyyskin on asia, jota presidentti ei yksin päätä ja neuvottelutkin tarkoista sopimushdoista kestävät vuosia. Ei Natoon tuosta vain liitytä, eikä varsinkaan presidentin päätöksellä.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

NATO on yhtä kuin Yhdysvallat. Jos Yhdysvallat eivät auta, eivät sitä tee muutkaan. Tämä nähtiin jo Balkanin kriisin aikana. Euroopan NATO ei kyennyt tekemään ensimmäistäkään sotilaallista ratkaisua ilman Yhdysvaltain johtavaa roolia.

Euroopassa ei ole kuin kaksi valtiota, joilla on jonkinasteista sotilaallista painoarvoa ja ne ovat Iso-Britannia ja Ranska. Maasodassa kummastakaan ei ole hyötyä, koska niiden armeijat ovat miesmääräisesti melkoisen pienet. Vasta, jos reservejä ryhdytään mobilisoimaan, saadaan enemmän ukkoa rintamalle pelkästään väkiluvun perusteella.

Saksa, vaikka onkin Euroopan taloudellinen veturi, on samassa jamassa kuin ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Sillä on suhteessa bruttokansantuotteeseen vain muodolliset puolustusvoimat.

Mistä siis apua, jos sota syttyisi? Veli venäläinen ehtii vallata Suomen ja kaivautua asemiin, josta sitä ei häädetä kuin ydinaseilla, jos luotamme pelkästään NATO:n apuun, koska sen saaminen kestää...

Yhdysvallat ovat ainoa sotilaallinen mahti, joka pystyy mobilisoimaan puoli miljoonaa ukkoa alle viikossa. Tosin näiden puolen miljoonan miehen siirtämiseen kuluu supervallaltakin melkoisesti aikaa, varsinkin välimatkan ollessa tuhansia kilometrejä.

En muista paljonko Pietariin on tarkalleen matkaa Helsingistä, mutta se ei ole kuin reilut kolmesataa kilometriä. Pahan sattuessa sieltä pyöräilee Helsinkiin samassa ajassa kuin Yhdysvalloista tulee lentämällä.

Suomella ei käytännössä ole muuta puolustusta kuin se, minkä poliitikkomme meille päättävät hankkia ja ylläpitää.

NATO:lta emme saa kuin lupauksia, ellemme myy pirulle pikkusormea ja Yhdysvallat perustaa jonnekin päin Suomea suurehkon tukikohdan.

Aasinsiltana.

Yhdysvaltain suuri sotilastukikohta Kainuussa toisi alueelle valtaisan taloudellisen piristysruiskeen ja herättäisi itäisen Suomen uuteen kukoistukseen.

Hintana siitä olisi mahdollisesti suhteiden lopullinen katkeaminen itään.

Kysymys on siitä mitä haluamme.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

"Euroopan NATO"

Mistä lähtien tällainen organisaatio on ollut olemassa? Nato on olemassa mutta onko Naton lisäksi olemassa vielä toinenkin Nato? Anna nettiosoite tälle toiselle, Euroopan Natolle, jos sellainen on olemassa.

"Mistä siis apua, jos sota syttyisi? Veli venäläinen ehtii vallata Suomen ja kaivautua asemiin, josta sitä ei häädetä kuin ydinaseilla, jos luotamme pelkästään NATO:n apuun, koska sen saaminen kestää..."

Jos pelkästään Naton apuun luottamalla Veli venäläinen ehtii vallata Suomen niin kuka tai mikä on tuo Naton ulkopuolinen toimija, joka rientäisi apuun?

"Suomella ei käytännössä ole muuta puolustusta kuin se, minkä poliitikkomme meille päättävät hankkia ja ylläpitää."

Tämä lienee itsestäänselvyys.

"NATO:lta emme saa kuin lupauksia, ellemme myy pirulle pikkusormea ja Yhdysvallat perustaa jonnekin päin Suomea suurehkon tukikohdan."

Kerro nyt hyvä mies tämä tieto medialle.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

NATO:n jäsenistä suurin osa on eurooppalaisia valtioita, kuten veli Siren tietänee. Loppu NATO onkin sitten rapakon takana.

Siksi yksinkertaistin asian muotoon Euroopan NATO, joka ilman Yhdysvaltoja on vain löyhä yhteenliittymä valtioita, joista yksikään ei tosipaikan tullen kykene minkäänlaiseen yhteistyöhän keskenään kulttuurispoliittisten erimielisyyksien johdosta.

Ei sotaa siten käydä, että ranskalainen, englantilainen ja saksalainen kenraali riitelevät, kuka johtaa operaatiota, kunnes paikalle tulee viiden tähden jenkkikenraali, joka ottaa johdon käsiinsä ikään kuin luonnostaan kysymättä muiden mielipidettä.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén Vastaus kommenttiin #16

"Ei sotaa siten käydä, että ranskalainen, englantilainen ja saksalainen kenraali riitelevät."

Tämä on varmaan totta, että pelkkä riita jonkun operaation johtamisesta ei riitä sodankäyntiin. Sodan syttymiseen tarvitaan konflikti. Se, onko tällainen konflikti ranskalaisen, englantilaisen ja saksalaisen kenraalin välillä riittävä syy sodalle, jää nähtäväksi. Naton perusideana on sodan syttymisen estäminen ja siksi Naton jäsenmaat ovat muodostaneet puolustusliitto Naton, jonka rauhankumppanina myös Venäjä oli ennen kuin Venäjä muutti ulko- ja sotilaspolitiikkaansa imperialistiseen suuntaan 2000- luvulla.

"kunnes paikalle tulee viiden tähden jenkkikenraali, joka ottaa johdon käsiinsä ikään kuin luonnostaan kysymättä muiden mielipidettä"

Naton puolustautumisoperaatioiden johtamista harjoitellaan määräajoin toistuvissa harjoituksissa. Kosonen on tuon luennehdistansa perusteella varmaan ollut paikalla korkeimpien komentajien palavereissa, joissa paikalle tuleva viiden tähden jenkkikenraali ikään kuin luonnostaan kysymättä muiden mielipidettä ottaa johdon käsiinsä. Kosonen voisi kertoa lisää harjoitusten toteuttamisesta. Hänellä tuntuu olevan sisäpiirin tietoa.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen Vastaus kommenttiin #20

Voitko osoittaa, ettei sitä olisi?

Paine esittää asiassa näyttöä jää sinulle.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén Vastaus kommenttiin #22

En kykene esittämään näyttöä tiedosta, joka on vain Kososen, ei minun hallussani. En omaa selvänäkijän kykyä.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén Vastaus kommenttiin #16

"Jos pelkästään Naton apuun luottamalla Veli venäläinen ehtii vallata Suomen niin kuka tai mikä on tuo Naton ulkopuolinen toimija, joka rientäisi apuun?"

Jään odottamaan Kososen vastausta tähän esittämääni kysymykseen.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Ja oikeat vastaukset kysymyksiin:

1. 80 % tuonnista ja 90 % viennistä kulkee meritse, Suomi ei yksin kykene turvaamaan merikuljetuksia missään kohdassa Itämerta, kaikkein vähiten Kaliningradin kohdalla

2. Suomella ei ole tällä hetkellä yhtään alusta jolla tekisi järkevää merenkulun suojausta Itämerellä. Jatkossa olisi kuulemma neljä alusta jos laivaston suurtilaus menee läpi. Kun kyse on päivittäisestä merenkulun turvaamisesta, neljä alusta ei riitä mihinkään Itämeren kokoisella alueella. Sitä paitsi alukset upotetaan satamiinsa jo ensi-iskussa. Kaliningradin kohdalla alusten elinikä on joka tapauksessa minuutteja.

3. Suomella ei ole lainkaan kykyä hoitaa kaukokohteita, saati kykyä ampua vihollisohjuksia alas. Lentokoneilla ja joillain ohjustyypeillä on kantamaa muutama sata kilometriä mutta Suomella on vain muutama kymmentä konetta ja ohjusta. Ensi-iskusta selvinneiden koneiden kyky lentää edes Suomen länsiosissa tulee olemaan erittäin rajoitettu ilmatorjuntaohjusten ja vastapuolen koneiden takia.

4. Nato-optiota ei ole olemassa eikä Suomessa osata määritellä edes sitä, missä vaiheessa olematonta optiota pitäisi käyttää. Siinä vaiheessa kun joku älykkö katsoo Venäjän menneen toimissaan liian pitkälle, on liian myöhäistä laittaa jäsenhakemusta vireille. Nato ei ota jäseniä kriisitilanteessa ja hakemuksen vireillelaitto on vasta prosessin alku eikä takaa jäsenyyttä.

5. Lappi ja Ahvenanmaa ovat todennäköisesti Venäjän ensimmäiset kohteet niiden strategisen merkityksen takia. Lappi sen takia että Suomesta tulee Tornion kohdalta katkaisemalla sotilaallisesti saari ja Ahvenanmaa on tärkeä pelkän sijaintinsa takia.

6. Varmuusvarastot kestävät vain kuukausia, jos niihin ei isketä. Mikä on todennäköisyys että ne ovat alusta asti iskukohteita? 100%. Huollon turvaaminen on siten tärkeää jos halutaan puolustautua enemmän kuin muutama viikko.

7. Ks. Kohta 3.

8. Venäjä on parhaillaankin sotilaallinen uhka Suomelle. Venäjällä on kykyä hoitaa yksinäinen Suomi nopeasti ja kun halu iskeä voi syntyä tunneissa, Suomi on myöhässä. Välittömän uhkan odottaminen ei ole nykyaikaa vaan vanhentunut, sarkahousumiesten käyttämä sotatermi.

9. Kukaan ei ole uskaltanut sanoa ennakkoon, auttaako Suomi Baltiaa sotilaallisesti, jos Venäjä hyökkää sinne. Jos Suomi auttaa ja se sanotaan ääneen, Venäjä pitäisi Suomea Nato-maana jo nyt, tosin ilman turvatakuita.

10. Julkisista lähteistä käy ilmi se että Suomi on sotilaallinen kääpiö Venäjän rinnalla

11. Suomen kyky puolustautua yksin Venäjää vastaan on surkea. Venäjän murskaava ylivoima lähes kaikessa on selviö ja Suomen kyky turvata yksin edes oma huoltonsa on nolla. Tahallinen yksin jättäytyminen on todellista typeryyttä.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Pasin tietoja ei voi kukaan kiistää. Rauhanturvajoukoissa ja poliisin ammatissa toimineena tiedän, että Pasi puhuu totta. Siitä huolimatta en ole kannattanut Naton jäsenyyden hakemista, koska sillä voi olla todella ikävät taloudelliset ja poliittiset seuraukset Suomelle. Me olemme niin pirullisessa asemassa kuin vain voimme olla maantieteellisen sijaintimme suhteen. Omat vahvat puolustusvoimat pitää olla ja hyvät suhteet joka suuntaan, se on paras turvatakuumme. Valitettavasti Suomella ei ole rahaa laittaa uskottavaan puolustukseen niin paljon kuin puolustusvoimat sitä kaipaisi. Tarvitsemme siis välttämättä apuja muualta. En vain osaa sanoa sitä mikä olisi parempi ratkaisu kuin nykyinen. Sotilasyhteistyö Ruotsin ja USAn kanssa on jonkinlainen sotilaallinen turvatakuu, samoin Viron ja muiden Baltian maiden kanssa kannattaa tehdä yhteistyötä siltä osin kuin se on mahdollista. Jäisimme todellakin sotilaallisesti ns. saareksi, jos Venäjä hyökkäisi Lappiin ja sulkisi läntisen rajan Torniosta käsivarteen, mutta auttaisiko Nato maa Norja? Sinnekin päin kannattaa tehdä hyvää yhteistyötä. Rauhanturvajoukoissa olemme sitä tehneetkin entä muuten, en tiedä tarkalleen. Tämä on todella hankala rasti ja Pasi osaa esittää pirullisia kysymyksiä. =D

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Visurin mukaan puolet Venäjän viennistä kulkee Itämeren kautta.
Jos tämä on totta niin Venäjällä on sama huoli Suomen kanssa Itämeren esteettömyydestä.

Käyttäjän Timo-PekkaMustakallio kuva
Timo-Pekka Mustakallio

1) Edes supervallat eivät pysty lähettämään sotilasaluksia saattamaan kuljetusaluksia - edes jos ne liikkuvat saattueina. Laskepa miten kustannukset tuollaisesta suojaamisesta - edes vajavaisena - vaikuttaisivat siirrettävän rahdin hintaan: "Melko kallista!", totta vie. Suomelle ilmeisen oikea ratkaisu on siis paitsi säilyttää puolueeton asema myös pitää kansainvälist merialueet kuten Suomenlahti avoimena - mikä vastavuoroisesti säilyttää vapaan kulun Suomen aluksille muilla tällaisilla merialueilla. Myös Ruotsilla on samankaltainen ongelma ja sama ratkaisu, eli puolueettomuus sekä kansainvälisten sääntöjen tarkka noudattaminen ja valvonta.

2) Suomella ei ole tarvetta hankkia tai ylläpitää Itämeren pääaltaassa käytettäväksi tarkoitettuja pinta-aluksia: niillä ei ole mitään sotilaallista "asiaa" Kaliningradin edustalla, kaukana Suomesta jonka puolustaminen on niiden päätehtävä. Sen sijaan Suomi voisi omien, jälleen kerran ylimitoitettujen (vrt. 1930-luvun panssarilaivat) pinta-alusten sijaan joko ostaa Ruotsilta 2019-2020 vapautuvat Sädermanland-luokan sukellusveneet, tai muodostaa Ruotsin laivaston kanssa yhteistyössä puolustuspoolin, johon nuo suomalaisvoimin ylläpidetyt sukellusveneet osoitettaisiin. Pooliin voisi kuulua myös ilma-asetta kuten Gripen-monitoimikoneita: pooli hakisi siis mittakaava-etua millä sen jäsenet torjuisivat nykyaseiden kustannuskierrettä edes joiltain osin. Pidän sen sijaan täysin mielettömänä, että Suomi hankkisi aivan liian kalliita suurvalta-aseita kuten F-35:ttä todellisen taloudellisen kantokykymme ja sotilaallisen tarpeemme ohi. JSF on juuriltaan 1980-luvun hanke, "sotii edellisiä sotia": todennäköinen seuraava sota on kuitenkin aivan erilainen, käydään vaikkapa digitaalisella tantereella missä digi-Suomi on tehnyt itsensä haavoittuvaiseksi, ja nuo ylikalliit F-35:t seisovat käyttökelvottomina platalla kun niihin on iskenyt jokin digi-pöpö. Huhujen mukaanhan sen ja F-22:n elektroniikassa pyörii vielä wanha MS-DOS 4.0 (tai jokin vastaava kauhea muinaismuisto).

3) Jälleen kerran ilmeinen ratkaisu kaluston puolustamiseen tuhoutumiselta sotilaallisessa yhteenotossa on harjoittaa viisasta politiikkaa, jotta sotilaallisten yhteenottojen riski olisi mahdollisimman vähäinen. Paras asehan on se, mitä ei tarvinnut koskaan käyttää tositoimissa. Jos taas pitää lähettää jonkinlaisia "viestejä" kannattanee käyttää tavanomaisia kommunikointivälineitä, eikä mennä pullistelemaan sellaisten tahojen etupihoille, joiden pärstästä me emme pidä.

4) Suomen kansalaiset eivät laajana enemmistönä sallisi tuon satumaisen NATO-option lunastamista, ja itse asiassa sotaliitto-NATO:kin näyttää raukeavan kohta arvottomana. Muutenkin puhe halvoista optioista todellisena vaihtoehtona aidolle, kalliille ja vaikealle satsaukselle (mihin tahansa, ei ainoastaan sotilaalliseen puolustukseen), on höperöä ja harhaista. Jos varat ovat vain paperilla ne eivät tosihetkellä - yleensä keskellä kriisiä - todellisuudessa ole olemassa.

5) Ahvenanmaa olisi logistinen painajainen miehittäjälle: sinne on kenties helppo mennä, mutta pirullisen vaikeaa pysyä saatika vetäytyä. Sotilaallisesti se on pitkän kantaman täsmäaseiden aikakaudella täysin tarpeeton pitää hallussaan - ja maksaa hallussapidon hirvittävät niin taloudelliset kuin poliittisetkin kustannukset. Lapissa taas raskaat aseet ovat laajalti käyttökelvottomia, eli miehittäjän pitäisi varautua konventionaaliseen, ehkä sissisotaan. Sellaisessa taas yksikin aseistettu sotilas (ohjus, sinko tai ihan revolvieterikin) oikeaan aikaan oikeassa paikassa voi aiheuttaa tunkeutujalle kirveleviä tappioita. Edelleen blogisti jää meille selityksen velkaa miksi vieras valta ottaisi alueita haltuunsa - ja maksaisi siitä kovan hinnan - kun se voi ratkaista sotilaallisen ongelmansa toisinkin?!

6) On ilmeinen syy Suomen-Ruotsin lisätä sotilaallista yhteistyötä, ja kutsua myös vaikkapa Norja tai Tanskakin mukaan joiltain niille sopivilta osin. Pohjoiskalotti olisi tiivistä monikaistaista yhteistyötä tekevänä alueena tosin vaikea pala puolustajille... mutta YDINKYSYMYS on miksi kukaan haluaisi ottaa sellaista, vahvasti ja päättäväisesti itseään puolustavaa, poliittisesti koko maailman myötätuntoa herättävää aluetta väkisin hallintaansa?! Päinvastoin tämän Pohjoiskalotin potentiaalin kasvattaminen itsessään rauhoittaa tilannetta: se on poliittisesti ja yhteiskunnallisesti erittäin vakaa, kulttuurisesti varsin yhtenäinen - eli mikä tahansa suurvalta miettisi moneen kertaan kannattaako sellaisen kanssa ryhtyä kärhämään, ja miten houkuttelevaa rauhanomainen rinnakkaiselo, jopa yhteistyö, voisikaan olla. Pohjoismaat muodostavat noin 30% Euroopan pinta-alasta: me olemme RAUHAN SUURVALTA jos hoidamme asiamme yhdessä, oikein ja hyvin.

7) Politiikalla, jälleen kerran. Suomi tai yhteispohjoismainen puolustusliitto ei voisi kuvitellakaan hankkivansa pitkän kantaman aseita kustannussyistä, mutta myöskään koska sen ei tarvitse iskeä oman alueensa ulkopuolelle. Nyt vaikuttaisi, että blogisti olisi periamerikkalaisen sekaantumispolitiikan kannattaja, rauhan ja järjestyksen häiritsijä, kun olisi paljon parempiakin vaihtoehtoja... esimerkiksi kouluttaa ja sivistää kansalaisensa keksimään entistäkin parempia ratkaisuja ajankohtaisiin ongelmiin, ja tällä "älyvarustelulla" päihittää kilpailijat - tai kääntää vihulaiset ystäviksi ja kumppaneiksi. Jäljempäähän Pohjoismaat ovat tosin tehneetkin jo kauan, ja ovat siksi koko maailman laajalti ihailemia, inhimillisiäkin suurvaltoja. Monet maailman maat ovatkin kulkeneet samanlaista pohjoismaista hyvinvointipolkua... kun taas toiset, kuten USA, ovat varustelleet ja sotineet itsensä perikatoon, taantuneet yhteiskunnalliseen alaluokkaan.

8) Suomeen tai Pohjoismaihin ei edellä perustellusti kohdistu sotilaallisen hyökkäyksen uhkaa nytkään, ja viisaalla politiikalla kiistakysymyksiinkin löydetään hyvät ratkaisut - mikä tosin edellyttää, että kiistakumppanin kanssa olisi pidettävä keskustelukanavat auki, hyväksyttävä hänen erilaisuutensa, ja järkkäiltävä ratkaisut siten että molemmat ovat tyytyväisiä. Sen sijaan Suomeen ja Pohjoismaihin kohdistuu samoja ylikulutuksen ja ympäristörikosten aikaan saamia, paljon selkeämpiä uhkakuvia: NIIHIN pitäisi löytää ratkaisut, eikä hajoittaa mieltänsä sotaleikkeihin mitkä eivät hyödytä ketään, ja joita leikkiessä juuri ne voimavarat haaskaantuvat joilla oikeita uhkia olisi voitu torjua.

9) Baltian tehokas sotilaallinen puolustaminen on mahdotonta. Toisaalta mikä vieras valta tahansa, onnistuttuaan ottamaan sen hallintaansa, törmää tähän Baltian perusongelmaan: pienten maiden taloudellinen voima ei riitä ylläpitämään sitä miehittäviä (ja vastahyökkäyksiltä riittävän varmasti puolustavia) joukkoja, vaan on talousansa mikä ajaa miehittäjän kurjistumiskierteeseen. Stalin teki fataalin erehdyksen: Baltian miehitettynä pitäminen oli NL:lle tappiokauppaa, mihin köyhälle suurmaalle ei ollut varaa. Muistettakoon myös, että rima pärjätä yhteiskuntien välisessä kilpailussa on Stalinin ajoista noussut huomattavasti, eli jälkeen jääneet alkavat jäädä kilpailijoistaan entistäkin kauemmas - mikä automaattisesti nostaa niiden väestön kumoushenkeä. Tee ihan yksinkertainen laskutoimitus: jotta Baltian maiden sotilastiheys per neilökilometri saavuttaisi Kaliningradin lukemat niiden täytyisi luoda yli 100.000 sotilaan aktiiviset asevoimat. Jos taas lasket edes summittain mitä niiden ylläpitäminen maksaisi, se tietäisi reilusti yli 10%/BKT panostusta (millä tuskin vielä saisi nykyaikaisinta, erittäin kallista huippuaseistusta), mitä maiden talousvoima ei pysty tuottamaan ylijäämänä - siten, etteivät asevoimien kulut söisi varoja muusta yhteiskuntien ylläpidosta ja kehittämisestä. NL koki tämän katkerasti omissa nahoissaan, eli Venäjä ei taatusti tee samanlaista erehdystä toistamiseen - ellei sitä pakoteta. Päinvastoinhan Venäjä on vastannut Lännen yrityksiin käynnistää uusi asevarustelukilpailu pienentämällä joskin teknistämällä sotilasvoimaansa: tällä "less is more"-taktiikalla se on viime aikona onnistunut ällistyttävän hyvin. Toisaalta tosiasia on myös, että Venäjällä olisi joka tapauksessa paikallinen sotilaallinen ylivoima jos se haluaisi tunkeutua Baltiaan - riippumatta Baltian omien asevoimien koosta, tai NATO-avusta mikäli sitä edes saataisiin kasaan ajoissa: palaan kappaleen alkulauseeseen, mikä on todennettu myös NATO:n omissa sotapeleissä.

En petä heimoveljiä kun tuumaan, ettei Suomen pidä haaskata vähiä sotilasvoimiaan toivottomaan tapaukseen: ne eivät muuttaisi tosiasioita (vrt. brittien BEF Ranskassa 1940). Sen sijaan heidän etuaan ajaisi, että ahkerien balttien sallittaisiin toimia perinteisen taitavina kauppamiehinä, sillä Baltian maat ovat kukoistaneet rauhan ajanjaksoina Idän-Lännen tavaroiden välittäjinä: mikä Itämeren alueen kultakausi alkaisikaan, jos läntisen Euroopan tarpeet ja Venäjän vaikkapa laaja kanavien verkosto yhdistettäisiin, raskasta kauppatavaraa tai paloja Venäjän runsaista luonnonvaroistakin olisi helppoa uittaa markkinoille vesiteitse?! Niin Eurooppa, Venäjä kuin välissä oleva (mm.) Baltian raja- tai puskurivyöhyke hyötyisivät tällaisesta rauhan ja yhteistyön ajasta. En siis menisi steroidiraivossa aiheuttamaan verilöylyä, jenkkityylisiä Dodge City-oloja, missä niin "autettu" kuin auttajakin maksimoisivat tuhon: siinä ei ole mitään kunniakasta tai sankarillista.

Ymmärrämme toki, että Euroopan-Aasian manner olisi rajoittavien esteiden poistuessa taloudellisesti ylivertaisena kauhistus anglo-amerikkalaiselle merivallalle - bulkkitavara liikkuisi näet sujuvasti mantereen halki - eli kyseessä olisi 1600-luvuta vallinneen voimatekijän taantuminen, paljon suurempikin murros kuin vain Idän nousu Lännen ohi talouden ja politiikan saralla. Idän ei tarvitsisi enää osata rakentaa laivoja jotta kauppa kävisi, tai jotta pääsisi "projisoimaan" mahtiansa, vaan koska yhteydet kulkevat maitse niihin ei merivoimalla pysty enää vaikuttamaan. Jos perinteisen toraisa Eurooppa sortuisikin taas sisäisiin riitoihinsa eikä ymmärtäisi omaa etuaan, pitäisi ainakin Pohjolan ymmärtää liikkua oikeaan historialliseen suuntaan. Lännen ylivalta ei ole väestöpohjan rapautuessa ja talousvoiman hiipuessa enää ylläpidettävissä, taantuu, on vääjäämättä kulkemassa kohti loppuansa. Tulevaisuuden avainsana ei ole sotimisessa, vaan yhteistyössä - ja siinähän me täällä Pohjolassa olemme kohtuullisen hyviä.

Wanhaa sanontaa mukaillen: "Go east, young man, go EAST!".

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Kiitos massiivisesta vastauksesta. Jos huomasit, vastauksestasi lähdet epärealistisesti liikkeelle siitä, että kriisiä ei voi syntyä. Tosiasiassa jutut suunnitellaan olettamasta että jotain oikeasti voi tapahtua, ja tapahtuu.

Eli, vastaapa kysymyksiin lähtökohdasta että Venäjä päättää yllättäen hyökätä Suomeen tai Baltiaan. Jopa valtiojohtomme lähtee siitä, että tätä vaihtoehtoa ei voi poissulkea. Vastauksistasi tulee täysin erilaisia.

On hienoa että ihmiset unelmoivat ja pitävät neuvotteluja ensisijaisena konstina ratkaista asioita. Näin pitääkin olla. Mutta kun alkaa tapahtua, unelmoimalla ei kuitenkaan estetä tuhoamista, tappamista ja alistamista, vaan teoilla. Niin kauan kuin itse kuulun varareserviin, en halua tulla tapetuksi lampaana, jolla ei ollut alunperinkään mahdollisuuksia ja välineitä.

Käyttäjän Timo-PekkaMustakallio kuva
Timo-Pekka Mustakallio

Pyysit vastausta kysymyksiisi, ja sellaisia saitkin :)

Olemme eri mieltä. Ero on kuitenkin siinä, että asiat menevät siihen suuntaan johon minä ennustelin niiden menevän... kun taas valtavirran tarina joutuu hetki hetkeltä suurempiin vaikeuksiin. Unelmointi taas on vaihtoehtojen etsimistä, kun Lännen historiallinen valtakausi on päättymässä, ja Suomen pitäisi jotenkin pärjäillä uudessakin tilanteessa. Ei auta katsoa menneisyyteen, vaan tihrustaa tulevaisuuden sumuun mitä sieltä mahtaakaan tulla vastaan, ja miten toimisi jotta tuho ja tappaminen vältettäisiin edessä olevissa tilanteissa... ja tapetuksi tuleminen, tottakai.

"The highest he could raise himself to was to die gloriously for something; now he rises to something greater: to live humbly for something" (Otto Ludwig, 1813-1865)

Yhdysvallat ja EU:kin ovat joutuneet labiiliin tilaan - vieläpä ihan omaa hölmöilyään. Todellisuudessa meidän kumppanit ovat meille nyt suurin uhka - vieläpä pirullinen uhka, sillä meidän pitäisi ensin hylätä menneen ajan käsityksemme ja hyväuskoiset luulomme heistä, ja katsoa totuuksia silmiin. Jos Suomi ei tee niin, se ajautuu "ajopuuna" taas kerran suuriin vaikeuksiin. Yhä useampi onneksi tajuaa, että me erehdyimme luusereiden kyytiin, ja että tuosta kyydistä pitää valmistautua hyppäämään pois sopivalla hetkellä.

Wanha, jo wanhanaikaisena hyljätty Pohjoismaiden yhteistyö, samankaltaisten kulttuurien hyöty-yhteisö, voi hyvinkin nousta vielä arvoon arvaamattomaan. Mielestäni on hyvä askel, että yhteistyötä on taas käynnistelty.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset