pasi majuri grab them by the balls, heart and mind will follow

Suomen puolustusvoimien on syytä testata nopeuttaan

Tehtiinkö asevelvollisuuslain hiljattaisessa muutoksessa iso virhe, kun nopeista kertausharjoituksista piti tehdä moderni ratkaisu puolustusvoimien perusongelmaan,  sen äärettömään hitauteen vastata minkään tason sotilaalliseen uhkaan? Vaikuttaa näet siltä, että lakimuutoksessa kyse oli todella typerästä ratkaisusta, joka ei ratkaissut ongelmaa lainkaan.

Lakimuutosta julkituotaessa valtiojohto hehkutti sitä, että lain voimaantulon jälkeen Suomen puolustusvoimien nopeutta reagoida uhkiin parannettiin merkittävästi. Muistettiin vielä korostaa sitä, että mikään tai kukaan ei meitä uhkaa eikä meihin kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa. Pieleen taisi mennä. Sotilaallinen uhka -käsite on jo sekin meillä vanhentunut eikä Suomella näytä olevan realistista käsitystä, miten nopeasti oikeassa maailmassa uhka saattaa syntyä. Tähän väärään kuvaan uhkasta perustuu myös ns. Nato-optio, koska siinä vaiheessa kun uhka syntyy, optiota ei enää ole.    

Asevelvollisuuslain muutos saatiin tosin aikaan, mutta muu taisikin olla pelkkää toiveunta. Suomen puolustusvoimat on edelleen tilanteessa, että se ei tiedä joukkojensa nopeutta kokoontua eikä edes sitä, saadaanko varusteita riittävästi kasaan jaettavaksi isoille joukoille. Puolustusvoimat ei edes tiedä, kuinka paljon se saisi kriisitilanteessa kokoon joukkoja eikä tätä voi edes testata ennen kuin tositilanne tulee eteen. Suurella vouhotuksella esitelty lakimuutos ei anna mahdollisuutta edes kokeilla, miten ylimääräiseen palvelukseen määrääminen toimii käytännössä. 

Ainoa potentiaalinen uhka Suomelle löytyy naapurista eikä kyse ole Virosta tai Ruotsista. Venäjä testaa alati kiihtyvällä vauhdilla armeijansa kykyä mobilisoida suuria joukko-osastoja nopeasti ja iskeä mihin tahansa tuntien varoitusajalla. Maa järjestää jatkuvalla syötöllä yllätysharjoituksia, joista jotkut ovat johtaneet hyökkäyksiin naapurimaihin. Viimeisimmät sotaharjoitukset ovat paraikaa menossa. Juuri ennen Georgiaan hyökkäystä Venäjä järjesti sotaharjoitukset lähialueella, ja kas, sama tapahtui vähän ennen kuin Venäjä hyökkäsi Krimille.

Kun Suomi väittää, että sillä on uskottava puolustus, väite jää pelkäksi väitteeksi, jos edes reserviläisten massakokoontumista ja logistiikan toimivuutta ei voi testata käytännössä. Kun reserviläisille pitäisi vielä jakaa tietyt tarvikkeet ja jopa kovat ammukset, puolustusvoimat ei pysty sanomaan,  miten homma toimii nopealla aikataululla ja suurilla joukkomäärillä.

Olisiko Suomella aihetta tehdä asevelvollisuuslakiin pikku muutos ja mahdollistaa treenaaminen normaalioloissa? Vai jätetäänkö tämäkin asia uskon varaan?            

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

Suomessa nämä jutut menevät aina tyylillä: "liian vähän, liian myöhään". Mallia voisi ottaa vaikka Virosta, jonka valmiuslaki sallii reserviläisten kutsumisen aseisiin vaikka kesken työpäivän, muutaman tunnin varoitusajalla.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Puolustusvoimien tulisi lyhyellä tähtäyksellä poistaa epäluotettava aines henkilöstöstään.. Viimeaikaiset vuodot kaksoiskansalaisuutta koskien osoittavat, että Puolustusvoimat eivät voi luottaa edes omaan henkilökuntaansa. Näyttäisi siltä, että koko organisaatio olisi lahoamassa pystyyn.

Tämän jälkeen voitaisiin ryhtyä nostamaan valmiutta ilman vaaraa tietovuodoista.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Puhdistukset pitäisi tällöin ulottaa aina kenraalikuntaan saakka. Se taas ei onnistu muutoin kuin eläköitymistä odottaessa.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Veikkaan että nykyisessä kenraalikunnassa tuskin löytyy niin hölmöjä kuin mitä eläkkeeltä. Entinen joukkueenjohtajani näyttää kenraalikunnassa olevan kovassa nousukiidossa, Petri Hulkko nimittäin. Voi olla että kaveri on joku päivä ylikomentajana. Oli järkimiehiä jo aikanaan.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Siitäpä mahtaisikin häly nousta, jos Suomessa yllätysharjoitus järjestettäisiin testausmielessä. Ei taida riittää poliitikoilla kanttia edes ottaa eduskuntakeskusteluun koko aihetta.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Ei riittäisi kanttia kokeilla yllätysharjoituksia, koska Venäjä on kuulemma turvallisuutemme peruspilari. Jos Venäjä saisi harjoituksista paskalaakin, turvallisuutemme peruspilari voisi vaikka murtua.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Sama ongelma meillä on huoltovarmuuden kanssa. On puheita ja vakuutteluita, mutta ei mitään näyttöjä. Laajamittaiset harjoitukset vasta antavat viitteitä todellisesta tilanteesta, kaikki muu on vain poliittista puhetta.

Periaatteessa Suomen kaltaista maata ei tarvitse edes massiivisesti miehittää, koska maa on teknologian vuoksi helposti haavoittuva. Ei tarvitse kuin joidenkin viikkojen, tai kuukauden pituinen laaja sähkökatkos, jossa muutama sähköverkon kriittinen solmukohta pidetään ohjusiskuilla pois pelistä.

Muutamassa päivässä loppuisi kaupasta ruoka, polttoaineen jakelu keskeytyisi ja kaikki tietojärjestelmillä hoidettava toimita pysähtyisi. Siis käytännössä mikään ei toimisi.

Suomen ruokahuolto on kriisitilanteessa todennäköisesti huonompi kuin II maailmansodan aikana, jolloin maa oli valtaosin maatalousmaa. Silloin maassa oli käytännössä nälänhätä, joka luonnollisesti haluttiin salata.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Samaa mieltä.

Huoltovarmuus ja sen turvaaminen on Suomen kompastuskivi ilman länsiystävien vahvaa tukea. Kun Suomesta loppuu ruoka, ammukset, aseet tai miehet, pelit on pelattu. Yhdenkin puuttuminen yhtälöstä lopettaa vastarinnan. Jos Suomi pystyy vain muutaman viikon vastarintaan, voi kiusaus tulla kylään nousta jossain vaiheessa itänaapurilla liian kovaksi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset